WWF Suomi: Kaivoimme muinaisen järven paikalle 1,5 kilometriä pitkän uoman – näin se auttaa vähentämään Inkoonjoen tulvia ja ehkäisemään Itämeren ravinnekuormitusta

Viime vuosina yleistyneet rankkasateet ja niiden aiheuttamat tulvat ovat hankaloittaneet maanviljelystä Länsi-Uudellamaalla. Pelloille tulviva vesi vie mennessään maanviljelykselle olennaisia ravinteita, ja Itämereen huuhtoutuessaan ne lisäävät muutoinkin hauraan merialueen ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä. Etenkin Länsi-Uudellamaalla kevättulvat ovat hankaloittaneet peltojen viljelyä ja heikentäneet Itämeren valuma-alueen vedenlaatua. Yhtenä ratkaisuna ongelmaan WWF on rakennuttanut alueelle useita kosteikkoja ja kaksitasouomia, joiden tavoitteena on tarjota vedelle vaihtoehtoinen vetäytymispaikka ja viivyttää vettä, jotta ravinteet eivät huuhtoutuisi veteen. Lisäksi jo veteen päätyneitä ravinteita saataisiin poistettua vedestä, eivätkä ne virtaisi vesien mukana Itämereen ja muihin alueen vesistöihin. Nyt Inkoonjoen varrelle Varsiin valmistunut kaksitasouoma on pisin WWF:n rakennuttamista kaksitasouomista. Kaksitasouoma on rakenne, jossa uoman reunaan tehdään leveä kasvipeitteinen tulvatasanne, jolle vesi esimerkiksi rankkasateiden aikaan nousee sen sijaan, että se tulvisi pelloille. Pitkä kaksitasouoma tuo Inkoonjoen varteen runsaasti lisää tilaa tulvavedelle ja sen odotetaan ehkäisevän peltojen tulvimista merkittävästi. Kohde on toteutettu yhdessä WWF:n VALUTA 2-hankkeen ja paikallisten maanomistajien kanssa.

”Tulvat ovat vaikuttaneet haitallisesti sekä joen viereisten peltolohkojen viljelyyn että vedenlaatuun. Tulvavesi huuhtoo pelloilta mennessään arvokasta maata ja ravinteita, jotka jokeen päätyessään rehevöittävät Inkoonjokea ja Itämerta. Inkoonjoki on erityisesti Varsin kohdalla alava ja tulvaherkkä, sillä alue on entistä järvenpohjaa”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen.

Vanhoja karttoja katsomalla selviää yksi syy siihen, miksi juuri tämä osa Inkoonjoen vartta on ollut erityisen herkkä tulville. Alueella oli vielä vuoden 1877 karttojen mukaan 25 hehtaarin kokoinen Warsträsk-niminen järvi. Järvi on myöhemmin kuivatettu ja sen tilalle syntynyt maa-alue on otettu maatalouskäyttöön. ”Entiset järvenpohjat tulvivat usein muita alueita herkemmin niiden alavuuden vuoksi. Koska alueella on ollut huomattavia ongelmia tulvien kanssa, myös alueelle rakennettavan kaksitasouoman piti olla kyllin laaja, jotta se toimisi parhaalla mahdollisella tavalla”, sanoo Kaasonen. Järven palauttaminen takaisin vanhalle paikalleen vaatisi laajojen peltoalueiden jättämistä veden alle. Kaasosen mukaan se ei olisi alueella harjoitettavan maatalouden kannalta tarkoituksenmukaista.

Maanviljeleminen ja vesien suojeleminen on mahdollista myös yhdistää. ”Kaksitasouomien ja kosteikoiden kaltaiset ratkaisut auttavat tulvavesien hallinnassa. Kun tulvavedelle tarjotaan uusi paikka jonne mennä, pellot eivät enää tulvi yhtä herkästi.” Kaksitasouoma ei varastoi vettä samalla tavalla kuin järvi, mutta valuma-alueen vesienhallintaa ja ennallistamista kannattaa tarkastella pitkäjänteisesti. Tässä kohtaa Inkoonjoen valuma-aluetta oli mahdollista ja tarkoituksenmukaista rakentaa kaksitasouoma, jonka lisäksi alueelle on rakennettu kosteikoita, joita tullaan rakentamaan myös lisää. ”Jos voimme rakentaa alueella muinoin sijainneen järven verran erilaisia vesivarastoja yhdessä maanomistajien kanssa, ollaan Inkoonjoen valuma-alueen ennallistamisessa jo hyvällä mallilla”, sanoo Kaasonen. Ennallistamisesta hyötyvät viljelijöiden lisäksi myös vesiluonto. WWF haluaakin kiittää maanomistajia Linda Forsströmiä, Kristofer Örnmarkia ja Inkoon seurakuntaa siitä, että he ovat halunneet toteuttaa kaksitasouoman mailleen.

Lähde: WWF Suomi