Yli miljoona euroa kuntien ilmasto- ja kiertotaloustyöhön

Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta 20 hankkeelle, jotka edistävät ilmastotyötä ja kiertotaloutta kunnissa. Avustusta jaetaan yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa kehityshankkeille, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämiseen. ”Kunnissa ja alueilla tehdään ensiarvoisen tärkeää työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kiertotalouden vauhdittamiseksi. Rahoituksen avulla lähtee liikkeelle eri puolilla Suomea hankkeita, jotka tekevät kunnista vähemmän riippuvaisia fossiilisista polttoaineista ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Kestävä arki eletään todeksi kunnissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Yksi avustusta saaneista hankkeista keskittyy massa- ja materiaalivirtojen koordinointiin Oulussa. Kaupungin toiminnoissa syntyvien materiaali- ja massavirtojen selvittämisen lisäksi suurimmille jakeille laaditaan hallinta- ja hyötykäyttösuunnitelmat. Alueellinen yhteistyö tehostaa sivuvirtojen hyödyntämistä ja lisää volyymiä, mikä parantaa kannattavuutta. ”Esimerkiksi vanhan rakennuskannan purkamisessa syntyvä betoni ja tiili sekä maarakentamisessa syntyvät ylijäämämaat ovat merkittäviä kaupungin toiminnasta syntyviä virtoja. Oulussa täydennysrakentaminen on vilkasta ja sen seurauksena vanhaa huonokuntoista rakennuskantaa joudutaan purkamaan. Purkubetoni ja -tiili pitäisi saada hyödynnettyä purkukohteen läheisyydessä neitseellisiä luonnonvaroja säästäen. Myös aiemmin huomiotta jääneet sivuvirrat, kuten katu- ja reunakivet tai kaupungin omistama irtaimisto, halutaan nyt tunnistaa”, kertoo Oulun kaupungin ympäristöasiantuntija Satu Pietola. Massa- ja materiaalivirtojen hallintaan aiotaan kokeilla digitaalisia työkaluja sekä käynnistää alueellinen yhteistyö Oulun naapurikuntien ja keskeisimpien yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi tehdään yhteistyötä lukioiden kanssa.

Lohjan tekninen toimi käyttää avustuksen palkatakseen hanketyöntekijän, joka koordinoi ilmasto- ja kiertotalousjohtamisen käytäntöjen rakentamista ja vakiinnuttamista. Samalla kartutetaan vähähiilistä kiertotaloutta tukevien hankintojen osaamista ja luodaan organisaation yhteinen ilmasto- ja kiertotalousviestinnän vuosikello. ”Yksi koordinaattorin tärkeimmistä työtehtävistä on tunnistaa, missä kaikissa kaupungin toiminnoissa voidaan erilaisilla valinnoilla ja toimenpiteillä edistää sekä ilmastotyötä että kiertotaloutta. Tämän jälkeen on mahdollista kehittää toimintamalleja, jotka vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja sitä kautta päästöjä”, kertoo Lohjan kaupungin projektipäällikkö Meliina Partio. Uusien toimintatapojen löytäminen ja juurruttaminen koko organisaatioon ei tapahdu itsestään, minkä vuoksi koordinaattori on kaupungille todella tärkeä. ”Keskikokoisten kuntien ilmastotyön yksi suurimmista haasteista on työn tekeminen muiden töiden ohessa ja keskitetyn koordinoinnin puute. Yksiköt saattavat edistää ilmastoasioita omasta näkökulmastaan, mutta eivät ole tietoisia siitä, mitä muualla tehdään, jolloin yhteistyön voima jää hyödyntämättä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat luonteeltaan poikkihallinnollisia kysymyksiä eli ne koskevat tavalla tai toisella hyvin suurta osaa kaupungin toiminnasta”, kertoo Lohjan tekninen johtaja Pasi Perämäki.

Asuinkiinteistöjen lämmitys on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä, mutta potentiaalia vähentää päästöjä on paljon. Taloyhtiöissä energiatehokkuutta parantavat toimet voivat olla laajoja hankkeita, joten hallitukset ja osakkaat tuntevat päätösten tekemisessä usein epävarmuutta. Isännöitsijän odotetaan työnsä puolesta johtavan hankkeita. Siksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY haluaa luoda isännöitsijöille työkalut tehostamaan energiaremonttien käynnistämistä ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Osakkaita puolestaan autetaan luomaan yhteinen näkemys taloyhtiön energiankäytöstä. Päätöksentekoa tuetaan laatimalla malliasiakirja-, viestintä- ja kustannuslaskentapohjat sekä hankkeiden johtamisen tueksi erillinen hankekoulu. ”HSY:n Ilmastoinfon taloyhtiöille suuntaamissa energiakoulutuksissa on jo vuosia ratkottu taloyhtiöiden vaikeuksia saada koko osakaskunta yhteisen näkemyksen taakse. Osakkaiden tehtävä on päättää, millaiset olosuhteet taloyhtiöön halutaan ja millaisiin kustannussäästöihin toivotaan päästävän”, muistuttaa HSY:n energia-asiantuntija Marikka Sand. Taloyhtiöille on tarjolla kulutusdataa, määräyksiä ja suosituksia päätöksenteon tueksi. Sekä osakasdemokratian että sujuvan hallinnon kannalta on keskeistä, että taloyhtiössä on yhdessä päätetty tahtotila eli strategia. Myös mahdollisesti tarvittavat yhtiöjärjestysmuutokset edellyttävät osakkaiden yhteistä näkemystä asioista. ”Ilman selkeää, yhteistä päämäärää data ei ehkä koskaan muutu toimenpiteiksi”, Sand lisää.
Osallistu keskusteluun kuntien ilmastotyöstä Twitterissä tunnisteella #KuntienIlmastoratkaisut.

Lähde: Ympäristöministeriö