Jyväskylän yliopiston tutkijat kartoittivat maailman sienilajiston ilmanäytteistä

mennessä | heinä 12, 2024 | Kestävän kehityksen tiede- ja tutkimusuutiset

Jyväskylän yliopiston tutkijat huomasivat, että avain luonnon monimuotoisuuden nopeaan ja kustannustehokkaaseen kartoittamiseen on ollut kaiken aikaa aivan silmiemme edessä, mutta samalla näkymättömissä, eli meitä ympäröivässä ilmassa.Luonnon monimuotoisuudesta tunnetaan edelleenkin vain murto-osa, erityisesti hyönteisistä ja sienistä. Tieteelle tuntemattomia lajeja on edelleen miljoonia. Samaan aikaan luontokato etenee, ja tutkijat käyvät ajan kanssa kilpajuoksua selvittäessään tuntematonta monimuotoisuutta miettiessään samalla keinoja sen pelastamiseksi. “Ilma on todellinen aarreaitta luonnontutkimukseen. Se on täynnä kasvien, sienten, bakteerien, hyönteisten, nisäkkäiden ja muiden eliöiden DNA:ta”, kertoo akatemiatutkija Nerea Abrego Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Abrego johti Nature tiedelehdessä juuri julkaistua tutkimusta, jossa ympäri maailmaa kerätyistä ilmanäytteistä tunnistettiin sienilajisto DNA-sekvensoinnin avulla. Tutkimus toi uraauurtavaa tietoa sekä ennestään tunnettujen että tuntemattomien sienten esiintymiseen ja vuodenaikaisuusvaihteluun vaikuttavista ilmastollisista ja evolutiivisista tekijöistä. “Uusi tieto auttaa paitsi ymmärtämään missä ja milloin sienet tällä hetkellä esiintyvät, myös ennustamaan ympäristönmuutoksen vaikutusta niiden tulevaisuuteen”, selventää Abrego.

Tutkimushankkeessa mukana ollut Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Otso Ovaskainen on vakuuttunut uusien näytteenottomenetelmien mullistavan biologisen monimuotoisuuden seurannan ja ennustamisen jo lähivuosien aikana. Ovaskainen johtaa jatkohanketta, jossa tutkitaan paitsi DNA:n, myös kuvan ja äänen avulla sieniä, hyönteisiä, nisäkkäitä, lintuja, lepakoita, ja sammakoita sadoissa kohteissa ympäri maailmaa. “Jo kerätyissä näytteissä on ainakin miljoonaa hyönteislajia eli selvästi tähän mennessä tieteelle kuvattua lajistoa enemmän. Aineiston analyysi on haastavaa jo sen valtavan koon takia. Meillä on yli sata vuotta ääntä, miljoonia riistakamerakuvia, ja miljardeja DNA sekvenssejä”, kertoo Ovaskainen. Ovaskaisen ja Abregon monitieteisen tutkimusryhmän ydintoimintaa on tilastomallinnuksen, bioinformatiikan ja tekoälyn kehittäminen valtavien aineistojen tutkimiseen ja entistä tarkempien ennusteiden tekemiseen.

Koska lähes kaikki sienet leviävät ainakin osittain ilman välityksellä, oli nyt julkaistussa tutkimuksessa mukana paitsi tatit ja haperot, myös esimerkiksi jäkälät, käävät, homeet ja hiivat. “Yksi erityisen kiinnostava jatkotutkimuksen aihe on sekvenssien tarkempi läpikäynti ihmisen itsensä kannalta tärkeiden sienten osalta. Tällaisia ovat esimerkiksi ihmisen, viljelykasvien ja tuotantoeläinten sienisairaudet, sekä sienet, jotka indikoivat luontokadon ja luonnon ekosysteemiprosessien heikentymisen etenemistä”, pohdiskelee Abrego.

Abregon johtamassa Suomen ympäristöministeriön rahoittamassa Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteishankkeessa sienten seurantaa ilmanäytteistä ja muita uusia tutkimusmenetelmiä pilotoidaan osana Suomen valtakunnan metsien inventointia. Tavoitteena tuottaa erityisen kattavaa ja päätöksenteon kannalta olennaista tietoa luonnon monimuotoisuudesta, erityisesti aiemmin puutteellisesti tunnetuista sienistä ja hyönteisistä.

Artikkelin tiedot:

Lähde: Jyväskylän yliopisto | STT info

The post Jyväskylän yliopiston tutkijat kartoittivat maailman sienilajiston ilmanäytteistä appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.