Ratkaisuja tulvimiseen ja vesistöjen rehevöitymiseen – WWF:n ja maanomistajien yhteistyö Länsi-Uudellamaalla sai jatkoa

WWF:n ja maanomistajien vuosia kestänyt, merkittävä yhteistyö vesistöjen tilan parantamiseksi sai jatkoa, kun kesän alussa käynnistettiin uusi VALUTA 3 -hanke. Hankkeessa edistetään maa- ja metsätalouden vesienhallintaa, ja sen avulla pyritään hillitsemään tulvia, vesistöjen rehevöitymistä ja edistämään luonnon monimuotoisuutta. WWF:n VALUTA 3-hankkeen tavoitteena on toteuttaa Länsi-Uudenmaan alueelle konkreettisia vesienhallintaratkaisuja yhdessä yksityisten maanomistajien kanssa. Vesienhallintaratkaisuilla, kuten kosteikoilla, pohjakynnyksillä, kaksitasouomilla ja laskeutusaltailla, pyritään vähentämään sekä alueiden tulvimista että ravinne- ja kiintoainevalumien määrää. Hanke käynnistyi kesäkuun alussa, ja se päättyy syksyllä 2026.

WWF on toteuttanut Länsi-Uudellemaalle vuosien ajan kymmeniä vesienhallintaratkaisuja, ja tänä kesänä Siuntionjoen valuma-alueelle valmistuu yksi Suomen mittavimpia kohteita, kun yhteensä neljä kilometriä pitkä kaksitasouoma urakoidaan valmiiksi. Kaksitasouomien avulla tulvavedelle annetaan väliaikaista varastoitumistilaa, jolloin vesi kerääntyy peltojen sijaan uoman tulvatasanteelle, ja veden laskeutuessa ravinne- ja kiintoainejäämät imeytyvät maaperään ja kasvillisuuteen. Ympäristön lisäksi myös viljelijät hyötyvät siitä, etteivät arvokkaat ravinteet huuhtoudu tulvaveden mukana ojia pitkin vesistöihin.

Suomessa on tehty aikoinaan ojituksia ja uomien suoristuksia, sekä kuivatettu esimerkiksi kosteikkoja, mikä on aiheuttanut sen, että ilmastonmuutoksen myötä yleistyvien rankkasateiden vuoksi peltojen tulviminen on yhä tavallisempaa. Tulvimista tapahtuu myös pitkien talvisadekausien aikaan. Pelloilla seisova tulvavesi huuhtoo ravinteita ja kiintoaineita vesistöihin, joista ne lopulta päätyvät järviin ja Itämereen. Ravinteiden aiheuttama rehevöityminen näkyy veden tummumisena ja samentumisena, vesistöjen umpeenkasvuna ja levien massaesiintyminä. Esimerkiksi sinilevää esiintyy rehevöityneissä vesistöissä. ”Kosteikot tarjoavat rankkasateiden aikaan vedelle tilan, johon kerääntyä, ja toisaalta kuivina hellekausina ne toimivat vesivarastoina. Kosteikot luovat myös uusia elinympäristöjä esimerkiksi vesilinnuille, joille ne toimivat levähdys- ja ruokailupaikkoina”, hanketta luotsaava WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen kertoo.

Kaasonen iloitsee siitä, että Länsi-Uudeltamaalta saatuja oppeja ja hyviä käytänteitä voidaan nyt viedä myös Varsinais-Suomeen. VALUTA 3:n sisarhanke VALUTA 3 Varsinais-Suomi käynnistyi kesän alussa ja se kestää vuoden 2026 alkutalveen saakka. Kaasonen toimii hankkeen koordinaattorina, ja yhteistyökumppaneina vesienhallintakohteiden rahoituksessa ja toteutuksessa ovat Kaarinan kaupunki, Paimionjoki-yhdistys ry ja Valonia. Hankealueeseen kuuluu Saaristomeren valuma-alueelle sijoittuvat Tarvasjoki ja Hepojoki. ”Tavoitteenamme on sekä rakentaa vesienhallintaratkaisuja ja toteuttaa ennallistamistoimenpiteitä, että innostaa maanomistajia Varsinais-Suomessa tekemään konkreettisia toimia vesistöjen hyvän tilan palauttamiseksi. Yhteistyö maanomistajien kanssa Länsi-Uudellamaalla on ollut rohkaisevaa, ja uskon, että myös Varsinais-Suomessa päästään hyviin tuloksiin”, Kaasonen kertoo.

Lähde: WWF Suomi