Valtionvarainministeriön arvion mukaan liikuntapalvelujen alv-korotus tuottaa valtion kassaan 12 miljoonaa euroa vuodessa. Se on tuhannesosa siitä, kuinka paljon valtio ottaa uutta velkaa vuonna 2025. Korkeakouluopiskelijalle jokainen hinnannousu on kuitenkin merkittävä. Opiskelijoilla ja muilla pienituloisilla ryhmillä on jo valmiiksi vähemmän varaa maksullisiin liikuntapalveluihin. Tänä vuonna tehdyn tutkimuksen (THL 2024) mukaan joka neljäs opiskelija on pelännyt ruoan loppuvan rahanpuutteen vuoksi. Lisäksi lähes viidennes opiskelijoista kertoi joutuneensa tinkimään lääkkeiden ostamisesta rahanpuutteen vuoksi. Näin siitä huolimatta, että valtaosa opintolainaa nostaneista käyttää sitä ensisijaisesti arkielämän välttämättömiin menoihin.
“Kun opiskelija joutuu tinkimään lääkkeistä, on selvää, että hän on jo leikannut liikuntapalveluista. Mielestämme liikunnan tuomien elämysten ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen hyötyjen tulee olla kaikkien opiskelijoiden saatavilla”, puheenjohtaja Kortelainen sanoo.
OLL haluaa, että kaikki liikunnan ja terveyden edistämisen palvelut verotetaan alennetun arvonlisäverokannan mukaan. Arvonlisäveron korottamisen sijaan korkeakouluopiskelijoita tulee kannustaa liikuntapalvelujen pariin esimerkiksi opiskelija-alennusten ja liikuntasetelien avulla. Veronkorotukselle tulee vähintään saada siirtymäaikaa, jotta se ei iskisi opiskelijoihin samaan aikaan kaikkien muiden sopeutustoimien kanssa. Tämä antaa aikaa sekä korotusten liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnille että hallitusohjelmaan kirjatulle selvitykselle liikunnan tukemisesta verotuksen keinoin.
The post Opiskelijoiden Liikuntaliitto alv-korotuksesta: Miten käy liikkumisen, kun opiskelijat tinkivät jo lääkkeistä? appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.