”Kaskisuon hankkeessa on tarkoitus pilotoida uutta toimintamallia, jossa suoalueen kuivatuksen sijaan aurinkopaneelien alle jäävän alueen annetaan vettyä. Näin palautetaan alueen vesitalous mahdollisimman lähelle turvetuotantoa edeltänyttä luonnontilaa, muodostaen edellytykset suoluonnon palautumiselle”, kertoo Energiequellen Kaskisuon hankkeen projektijohtaja Adele Halttunen. ”Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen torjumiselle on merkittävä voitto, mikäli ennallistamistoimenpiteitä tehdään Suomessa tulevaisuudessa myös markkinaehtoisesti ja yritysvetoisesti aurinkovoimatuotannon siivellä säästäen näin myös Suomen valtiolle koituvia kustannuksia ennallistamistoimenpiteistä”, Halttunen jatkaa. ”Autamme siis mielellämme maanomistajia ja kuntia selvittämään omien alueidensa soveltuvuuden aurinkovoimatuotantoon, ja jos niillä on mahdollisuuksia vastaaviin hankkeisiin.”
Suomessa teollisen mittakaavan aurinkovoimaa on pyritty ohjaamaan jo rakennettuun tai voimakkaasti muokattuun ympäristöön, mainittavasti käytöstä poistuville turvetuotantomaille, jonne merkittävin osa Suomeen suunnitteilla olevaista teollisen mittakaavan aurinkovoimahankkeista sijoittuu. ”Sovittamalla yhteen aurinkovoimatuotanto ja entisen turvealueen vettäminen, samalla maa-alalla pystytään tuottamaan uusiutuvaa energiaa, palauttamaan turvemaan hiilinielu sekä luomaan otolliset olosuhteet suoluonnon elpymiselle”, kommentoi investointituen myöntänyt ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. ”Vihreän energiasiirtymän investoinneilla voitaisiin näin ratkoa samanaikaisesti hallitusohjelman tavoitetta biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä sekä ympäristön saastumisen vähentämisestä.”
Aurinkovoimaa ja suon ennallistamista yhdistävät turvetuotantoalueiden jatkokäyttöratkaisut ovat tarpeen myös EU:n ennallistamisasetuksen valossa. Asetuksen mukaiset ennallistamistarpeet kohdistuvat Suomessa vahvasti suoluontoon, ja Suomessa luonnontilaisia soita on erityisen vähän maan eteläosassa. Auringon säteilyarvot ovat Suomessa parhaimmillaan eteläisessä ja läntisessä Suomessa, minkä johdosta aurinkovoiman tuotanto hakeutuu samoille alueille ennallistamistoimenpiteiden kanssa.
Kaskisuon aurinkovoimalan hankealue sijaitsee noin 14 kilometriä Joroisten keskustasta etelään Kaskisuon sekä Linturahkan käytöstä poistuville turvetuotantoalueilla. Alueelle suunnitellun 115 hehtaarin kokoisen aurinkovoimalan kokonaisteho olisi 72,4 megawattipiikkiä ja laitos tuottaisi noin 69,9 gigawattituntia sähköä vuodessa. Voimalan sähköntuotanto vastaisi noin 3 300 sähkölämmitteisen omakotitalon tai 21 000 kerrostalokolmion vuosikulutusta. Asennettavat paneelit ovat kaksipuoleisia ja hyötysuhteeltaan tehokkaita uusia HJT-tyypin paneeleita.
Hanke vähentäisi hiilidioksidipäästöjä noin 2943 tonnia vuodessa, minkä lisäksi ennallistamistoimet vähentävät maaperästä vapautuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Toteutuessaan hankkeen rakennusaikainen työllisyysvaikutus olisi noin 110 henkilötyövuotta.
Kaskisuon Aurinkovoima Oy:lle myönnetty 6 646 727 euron investointituki tulee EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksesta, joka on osa NextGenerationEU -rahoitusta.
Lähde: Energiequelle Oy | Epressi
The post 6,6 miljoonan euron investointituki aurinkovoiman ja ennallistamistoimien yhdistämiseen appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.