Luonto voi tarjota Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa

Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa arvioitu, kuinka iso taloudellinen merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa. Tuore selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa. Luonnolla on merkittäviä terveysvaikutuksia, jotka auttavat suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa ja kansantautien aiheuttaman taakan pienentämisessä. Jos luonnon terveysvaikutukset otettaisiin laajasti hyötykäyttöön ihmisten arjessa ja osana terveydenhuoltoa, Suomi voisi myös hillitä kansantaudeista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Selvitimme luonnon terveysvaikutuksia ja niiden taloudellista merkitystä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Selvityksen rahoitti tulevaisuustalo Sitra.

Selvitystä varten käytiin läpi keskeisen pohjoismainen tutkimustieto luonnon terveysvaikutuksista viimeisen 20 vuoden ajalta. Tutkimusnäyttö luonnon terveyshyödyistä on vahvaa erityisesti mielen hyvinvoinnin edistämisessä. Luonto muun muassa suojaa masennukselta sekä lievittää stressiä ja parantaa mielialaa. Tieto on merkittävä, sillä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomelle arviolta 11 miljardin euron vuotuiset kustannukset inhimillisen kärsimyksen lisäksi. Nuorista jopa neljäsosa kärsii mielenterveyden häiriöistä. Luontoympäristöt, kuten kaupunkien lähimetsät ja viheralueet, auttavat ehkäisemään myös muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä mahdollisesti hengityselinsairauksia, kuten astmaa ja allergioita. Vaikutukset syntyvät montaa reittiä. Luonto muun muassa suojaa saasteilta, melulta ja liialliselta kuumuudelta, houkuttelee liikkumaan ja tarjoaa mahdollisuuden rauhoittumiselle. Lisäksi suora kontakti maaperän tai kasvillisuuden hyödyllisiin mikrobeihin voi vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa.

Selvityksessä arvioitiin ensimmäistä kertaa terveystaloustieteen menetelmillä, kuinka suuri voi olla luonnon terveysvaikutuksien taloudellinen merkitys Suomessa. Tarkasteltavaksi valittiin masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus sekä astman lääkehoito. Luontoympäristöjen vaikutuksesta näiden kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien ilmaantuvuuteen tai hoitoon on tutkimusnäyttöä Pohjoismaista. Laskelmat toteutti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijayhtiö Nordic Healthcare Group (NHG). Selvityksessä arvioitiin, miten kaupunkiympäristöjen viheralueiden määrän väheneminen kymmenellä prosentilla vaikuttaisi yhteiskunnan kokonaiskustannuksiin. Laskelmien mukaan masennuksen vuosittaiset kokonaiskustannukset nousisivat 71–150 miljoonaa euroa ja tyypin 2 diabeteksen 67–139 miljoonaa euroa lähtötasosta. Kokonaiskustannusten vaihteluväli liittyy siihen, miten määritetään rahallinen arvo elämänlaadun heikkenemiselle ja elinvuosien määrän vähenemiselle. Astman kohdalla havaittiin, että jos suomalaiset lisäisivät viikoittaisia luontokäyntejä, astman vuotuiset lääkekustannukset laskisivat. ”Laskelmat osoittavat, että pelkästään masennuksen sekä tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuden ja astman lääkehoidon kohdalla luonnon terveyshyötyjen taloudellinen merkitys voi olla Suomessa satoja miljoonia euroja vuodessa. Kokonaisuutena luonnon terveyshyötyjen taloudellinen potentiaali on todennäköisesti vielä paljon tätä suurempi. Asiasta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta”, painottavat Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen ja THL:n johtava tutkija Jaana Halonen. Esimerkiksi Belgiassa on arvioitu, että kokonaisuutena luonnon terveyshyötyjen taloudellinen merkitys on asukasta kohden 464 euroa per vuosi. Tämä tarkoittaisi Suomen väkiluvulla jopa 2,5 miljardin euron vuosittaisia hyötyjä.

Luontoympäristöjen terveyshyödyt saavutetaan, kun luontoympäristöt ovat laadukkaita ja lähellä ihmisiä. Suomalaisille hyödyt tulevat tavallisimmin asuin- ja työympäristöjen lähiluonnosta. Kasvukeskuksissa tiivistäminen osuu kuitenkin usein viheralueille. ”Jatkossa tarvitaan luontoympäristöä paremmin säästävää kaavoitusta ja rakentamista. Lisäksi olemassa olevien luontokohteiden laatuja voidaan parantaa,” tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen esittää. ”Alueiden suunnitteluun on tärkeää kytkeä mukaan erilaisten asukasryhmien odotukset ja toiveet. Luonnonterveyshyötyjen vaaliminen lähiluonnon avulla edesauttaa samalla myös ilmasto- ja monimuotoisuushyötyjen saavuttamista kunnissa,” Tyrväinen jatkaa. Selvitys sisältää myös suosituksia sosiaali- ja terveysalalle sekä kunnille. Selvityksen mukaan kunnissa olisi tärkeää ottaa luonnon terveysvaikutukset nykyistä vahvemmin huomioon esimerkiksi kaavoituksessa, asuinalueiden suunnittelussa sekä koulujen ja päiväkotien rakentamisessa. Sosiaali- ja terveysalalla luonnon terveyshyödyt kannattaisi sisällyttää terveydenhuollon suosituksiin, hoitopolkuihin ja ammattilaisten koulutukseen.

Lähde: Luke