Tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuomat kiinteistöverotuotot eivät jakaudu tasaisesti

Verohallinnon juuri valmistuneiden tilastojen mukaan kiinteistöveroja kerättiin tänä vuonna kunnille yhteensä noin 2,4 miljardia euroa. Kiinteistöveron tuotto nousi noin 160 miljoonaa (+7,2 %) suuremmaksi kuin viime vuonna. Kiinteistöverosta noin 1,74 miljardia euroa kertyi rakennuksista (+2,9 %) ja noin 662 miljoonaa euroa maapohjista (+20,4 %). Kasvu johtui pääosin vuoden 2024 alussa voimaan astuneesta kiinteistöverolain muutoksesta.

E”duskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajat, joiden puitteissa kunta määrää veroprosentit. Tämän vuoden alussa maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti eriytettiin yleisestä kiinteistöveroprosentista ja sen vaihteluvälin alarajaa korotettiin 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin. Muutoksen seurauksena maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin 245 kunnassa”, ylitarkastaja Jenna Lempiäinen sanoo.

Tuuli- ja aurinkovoimaloista kiinteistöveroa määrättiin vuonna 2024 yhteensä 46,7 miljoonaa euroa, mikä on 1,9 % koko maan kiinteistöverotuotosta. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron määrä on 10,7 miljoonaa (+29,9 %) suurempi kuin vuonna 2023 ja 31 miljoonaa euroa (+197,6 %) suurempi kuin vuonna 2020. “Tuuli- ja aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöverotuottoon kasvaa edelleen sitä mukaa, kun suunnitteilla ja rakenteilla olevat voimalat etenevät ja lopulta valmistuvat,” Lempiäinen toteaa. Verohallinto tilastoista ei voi eritellä, kuinka suuri osuus kiinteistöveroista on kertynyt tuulivoimaloista ja kuinka suuri osuus aurinkovoimaloista.

Yksittäisille kunnille tuuli- ja aurinkovoimalat ovat merkittävä tulonlähde. Vuonna 2024 on kaikkiaan 33 kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöverotuotoista on yli 20 prosenttia (vuonna 2023 vastaava lukumäärä oli 27 kuntaa). Osuus on suurimmillaan Simossa (68,8 % kunnan kiinteistöveroista), Pyhäjoella (66,9 %), Kannuksessa (59,6 %) sekä Pyhännällä (58,5 %). Tuuli- ja aurinkovoimaloista saatu kiinteistöverotuotto kasvoi vuonna 2024 euromääräisesti eniten Kristiinankaupungissa (+1,6 milj. euroa), Närpiössä (+1,5 milj. euroa) sekä Alajärvellä (+0,9 milj. euroa).

Tuuli- ja aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöveron kokonaiskertymään on suurin Keski-Pohjanmaalla (12,1 % maakunnan kiinteistöverosta tuuli- ja aurinkovoimasta), Pohjois-Pohjanmaalla (10,9 %), Pohjanmaalla (10,1 %), Etelä-Pohjanmaalla (6,7 %) ja Kainuussa (6,3 %). Suurinta euromääräinen kasvu oli Pohjanmaalla, jossa tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistövero kasvoi 3,7 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Koko maan tasolla tuuli- ja aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöveron kokonaiskertymään on kuitenkin edelleen suhteellisen pieni, noin 1,9 prosenttia. “Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kiinteistöverokertymästä on lähellä nollaa”, Lempiäinen kertoo.

Lähde: Verohallinto