Ahdistuneisuushäiriöt nousseet yleisimmäksi pidemmän sairauspoissaolon syyksi julkisella alalla

Vuosittain noin 95 000 julkisen alan työntekijää joutuu vähintään 10 päivää kestävälle sairauslomalle työstä. Mielenterveyden häiriöt ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä sairauspoissaolojen syynä. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet voimakkaasti jo pidemmän aikaa. Mielialahäiriöistä masennus on ollut pitkään yleisin yksittäinen Kela-korvatun sairauspoissaolon diagnoosi julkisella alalla. Ahdistuneisuushäiriöt ovat kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet yleisimmäksi vähintään 10 päivää kestäneen sairauspoissaolon syyksi. Erityisesti nuoret työntekijät ja sote-alan sekä varhaiskasvatuksen ammateissa toimivat kärsivät ahdistuneisuushäiriöstä. Tiedot käyvät ilmi Kevan tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Kelan korvaamia, 10 päivää tai pidempään kestäneitä sairauspoissaoloja kunta-alan ja valtion vakuutetuilla vuosina 2013–2022.

Ahdistuneisuushäiriön esiintyvyyden (vähintään 10 päivää sairastaneiden osuus työeläkevakuutetuista) nousu alkoi jo selvästi ennen koronapandemiaa, heti kymmenvuotisen tarkastelujakson alussa, ja on lähes nelinkertaistunut tänä aikana. Ahdistuneisuushäiriön osuus kaikista ensisijaisista sairauspoissaolodiagnooseista oli vuonna 2013 noin 2,2 prosenttia ja vuonna 2022 jo 7,6 prosenttia. Nousu on ollut voimakasta kaikilla, mutta erityisesti nuorimmilla ikäryhmillä: alle 30-vuotiailla ahdistuneisuushäiriön esiintyvyys on yli viisinkertaistunut ja oli vuonna 2022 jo yli kaksi prosenttia. Ahdistuneisuushäiriö oli tuolloin yleisintä sosiaalialan ohjaajilla ja lähihoitajilla, sosiaalityöntekijöillä, henkilökohtaisilla avustajilla, varhaiskasvatuksen opettajilla ja terveydenhoitajilla. Harvinaisin häiriö oli pelastajilla, upseereilla ja aliupseereilla, lääkäreillä, kiinteistöhuollon työntekijöillä ja keittiötyöntekijöillä.

Myös vakavat stressireaktiot ja unihäiriöt ovat yleistyneet huomattavasti kaikissa ikäryhmissä, ja näidenkin kohdalla kehitys on alkanut jo ennen koronapandemiaa, kasvun kiihtyessä pandemian aikana. Vakavia stressireaktioita esiintyy eniten keski-ikäisillä, unihäiriöitä melko lailla saman verran kaikissa ikäryhmissä. ”Ahdistuneisuushäiriön yleistyminen on ollut näkyvissä Kelan tilastotutkimuksissa, mutta nyt saimme ensi kertaa näkymää julkisen sektorin työntekijöiden Kela-korvattuihin sairauspoissaoloihin ja pystyimme tarkentamaan ikä- ja ammattiryhmän tasolla yleisimpien diagnoosien kehityskulkuja”, kertoo tilastoanalyytikko Petra Sohlman. ”Ahdistuneisuushäiriöiden, vakavien stressireaktioiden ja unihäiriöiden yleistyminen on ehdottomasti asia, johon on kiinnitettävä huomiota paitsi työkyvyttömyystutkimuksen, myös lääketieteen ammattilaisten ja työnantajien puolelta. Trendi on ollut pitkäkestoinen, ja alkanut jo selvästi ennen koronapandemiaa. Pandemian vaikutukset muihin sairauspoissaoloihin ovat laajalti vielä selvittämättä, eivätkä syy-seuraussuhteet välttämättä ole itsestään selviä”, Sohlman jatkaa.

Johtajaylilääkäri Tuula Metsä toteaa, että tällä hetkellä ahdistuneisuushäiriöiden ylitunnistaminen tuntuisi olevan suurempi ongelma kuin niiden tunnistamatta jääminen. ”Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on vähentynyt, ja hoitoon hakeudutaan entistä herkemmin. Normaaliin elämään kuuluville negatiivisille tunteille annetaan liian helposti häiriödiagnoosi. Jo ennen koronapandemiaa alkanut älylaitteiden ja sosiaalisen median käytön huomattava kasvu näyttäytyy merkittävänä taustatekijänä ahdistuneisuusoireiden lisääntymisessä. Kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta on koko ajan vähemmän, ja somen ulkonäkökeskeisyys ja peukutukset haastavat itsetuntoa”, Tuula Metsä sanoo.

Aiheesta pääset lukemaan lisää täältä!

Lähde: Keva