Yksinkertaistaminen ja tavoitteiden priorisointi korostuvat EU:n maatalouspolitiikan uudistamisessa

Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka kohtaa kasvavia muutospaineita, kun sitä aletaan uudistaa 2028 alkavalle kaudelle. Näitä ovat ennen kaikkea kestävyyden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kysymykset sekä EU:n laajentuminen. Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Reinu econin tutkijat esittävät ratkaisuiksi mm. tavoitteiden priorisointia, sääntelyn yksinkertaistamista ja tukipolitiikan uudelleen arviointia. ”Euroopan unionin vuoden 2027 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa valmistellaan hyvin erilaisessa taloudellisessa ja geopoliittisessa toimintaympäristössä kuin nykyistä, ja se asettaa kasvavia muutospaineita tulevalle maatalouspolitiikalle”, tiivistää tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg PTT:stä.

Ensimmäisiä suuntaviivoja tulevalle maatalouspolitiikalle saatiin, kun EU:n komissio julkaisi viime viikolla vuoteen 2040 katsovan maatalous- ja ruokavision. Se korostaa maatalousalan vetovoimaa, kilpailukykyä, kestävyyttä, ruokaturvaa ja koko maaseudun elinvoimaa. ”Visiossa esitetyt tavoitteet ovat vielä sen verran yleisluontoisia, ettei niiden osalta juuri synny erimielisyyttä alan toimijoiden ja sidosryhmien kesken. Vaikeudet alkavat siinä vaiheessa, kun tavoitteita aletaan sorvata osaksi käytännön maatalouspolitiikkaa”, summaa tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta. Esimerkiksi vision painotus maaseudun elinvoimaisuudesta on vaarassa jäädä löysäksi politiikkapuheeksi. Nuorten kohtaama todellisuus maaseudun tyhjenemisestä on yhä enemmän hidasteena maatalousyrittäjäksi ryhtymiseen, eivätkä EU:n maaseudun kehittämiseen suunnatut varat yksistään riitä ylläpitämään elinvoimaista maaseutua.

Kriittisten tuotantopanosten, kuten energian ja lannoitteiden, saatavuuden merkitys korostuu, kun geopoliittinen epävakaus jatkuu. ”Huoltovarmuuden näkökulmasta EU:n nykyinen maatalouspolitiikka ylläpitää kotimaista tuotantokapasiteettia, mutta pitäisi pohtia, vahvistaako tukijärjestelmä aidosti huoltovarmuutta ja ruokaturvaa”, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen PTT:stä. Ruuan kysyntä maailmalla kasvaa, mikä lisää painetta tuottaa ruokaa tehokkaammin mutta samalla kestävämmin. Ilmastonmuutoksen vaikutusten tullessa näkyviksi maatalouspolitiikalla tulisi entistä aktiivisemmin pyrkiä vähentämään päästöjä ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Ruuantuotannon lisäksi kulutuksenkin pitäisi muuttua kestävämpään suuntaan. Tähän ei voida vaikuttaa vain maatalouspolitiikan keinoin. Samalla kyse on maatalouden toimintaedellytysten turvaamisesta, sillä ilmastotavoitteiden edistäminen voi vahvistaa maatalouden huoltovarmuutta ja taloudellista kestävyyttä esimerkiksi vähentämällä riippuvuutta kasvinsuojeluaineista ja lisäämällä omavaraisuutta.

EU:n maatalouspolitiikan tavoitteena on jo kauan ollut yksinkertaistaminen, mutta käytännössä hallinnollinen taakka sekä yrittäjille että hallinnolle on vain kasvanut. Yhtenä keskeisenä syynä on politiikan lukuisat tavoitteet. EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi yksinkertaistamisen paine kasvaa. ”Sääntelyn osalta voikin kysyä, pyrkiikö visiossa esitetty maatalouspolitiikka yhä ratkaisemaan liian monia ongelmia. Yksinkertaistaminen edellyttäisi tavoitteiden nykyistä selkeämpää priorisointia. Siinä ei riitä pelkkien tukirakenteiden uudistaminen, vaan huomiota tulisi kiinnittää siihen, mihin asioihin politiikalla voidaan aktiivisesti vaikuttaa ja mitkä voi jättää markkinoiden ratkaistavaksi”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala PTT:stä. Vaikka sääntely suojaa yrittäjää, rahoittajaa ja julkista hallintoa, eri suuntiin vetävät aloitteet voivat koitua investointien esteeksi ja heikentää kilpailukykyä.
Ukrainan mahdollinen jäsenyys ja riskienhallinta jäävät visiossa vähälle

Markkina- ja sääriskien vaikutuksiin on visiossa kiinnitetty suhteellisen vähän huomiota, eikä konkreettisia uusia politiikkatoimia riskienhallinnan vahvistamiseksi esitetä. Ukrainan mahdollista jäsenyyttä ei käsitellä juuri ollenkaan, mahdollisesti koska se on koettu tässä tilanteessa liian vaikeaksi ja poliittisesti herkäksi aiheeksi. Visiossa ei oteta kantaa maatalouspolitiikan rahoitukseen tulevalle kaudelle. Ehdotus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä on tulossa kesällä.

Alla olevaan raporttiin on koottu kahdeksan keskustelualoitetta EU:n maatalouspolitiikan keskeisistä muutospaineista vuoden 2027 jälkeen. Ne käsittelevät mm. kysynnän kehitystä, sääntelyä, huoltovarmuutta ja ruokaturvaa, ympäristötavoitteita ja Ukrainan jäsenyyden vaikutuksia. Julkaisu on osa Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) rahoittamaa tutkimushanketta ”Suomi EU:n maatalouspolitiikan tekijänä: politiikkavaihtoehdot ja niiden vaikutukset (CAP2028)” -tutkimushanketta, jota Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutkimus PTT ja Reinu econ toteuttavat vuosina 2024–2027.

Lähde: Luke