Euroopan unionissa alustava sopu maaperän seurantaa ja terveyttä koskevasta direktiivistä

Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät torstaina aamuyöstä alustavaan sopuun maaperän seurantaa ja resilienssiä koskevasta direktiivistä. Direktiivillä tavoitellaan tervettä maaperää vuoteen 2050 mennessä. Direktiivillä pyritään parantamaan maaperän tilan seurantaa, lisäämään tietoa pilaantuneista alueista ja vähentämään pilaantumisen aiheuttamia riskejä. EU:n maaperästrategian mukaan 60–70 prosenttia EU:n maaperistä ei ole terveitä. Maaperän tilaa heikentävät esimerkiksi eroosio, ravinteiden ylijäämä, tiivistyminen, haitalliset aineet tai näiden yhdistelmät. Maaperän tila ja siihen vaikuttavat riskit vaihtelevat alueittain.

Neuvotteluissa saatiin varmistettua Suomelle tärkeä jäsenmaiden kansallinen liikkumavara toimeenpanossa. Suomelle erityisen tärkeää oli myös huolehtia, ettei direktiivissä ennakoida tulevaa EU:n rahoituskehystä. “Terve maaperä on olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintää, siihen sopeutumista ja luontokadon torjuntaa sekä edellytys ihmisten hyvinvoinnille ja ruokaturvalle. Suomi on tukenut neuvotteluissa direktiivin tavoitteita. Samaan aikaan on ollut erityisen tärkeää varmistaa, että jäsenmaissa toimeenpano voidaan tehdä kansallisesti parhaaksi katsotulla tavalla”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Alustavan sovun mukaan maaperää koskevien tietojen kokoamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevia seurantoja ja toteutettuja hankkeita. EU:n maaperäseurantaa voidaan hyödyntää osana seurantaa, mutta tämä on jäsenvaltioille vapaaehtoista. Näin seurantajärjestelmä voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti huomioiden jäsenvaltioiden erot esimerkiksi maankäytössä. Uudet EU-tason yhteiset seurattavat muuttujat edistävät aiempaa yhdenmukaisempaa maaperän tilannekuvaa. Tämä voi pidemmällä aikavälillä tukea esimerkiksi maaperän päästötaseiden seurannan kehittymistä.

Suomi on tukenut kestävän maankäytön edistämistä, mutta kompromissiratkaisussa painottuu maaperän tilan seuranta, ja kestävää maankäyttöä edistetään maaperän terveyden ja resilienssin tukemisen kautta. Keskeisessä roolissa tulee olemaan neuvonta, koulutus ja tutkimuksen edistäminen. Viljelijöille ja maanomistajille ei esitetä uusia velvoitteita. Maan käyttöönottoon liittyvien säännösten sekä maaperän resilienssin ja terveyden edistämisen osalta varmistettiin, etteivät ne kavenna jäsenvaltioiden päätösvaltaa kaavoituksen ja maankäytön kysymyksissä tai metsäpolitiikassa.

Sopu valmiiksi neuvotellusta maaperädirektiivistä on vielä hyväksyttävä Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden ministerineuvostossa. Kun direktiivi on virallisesti hyväksytty ja julkaistu virallisessa lehdessä, jäsenmailla on 3 vuotta aikaa asetuksen täytäntöönpanoon.

Lähde: Ympäristöministeriö