Vuonna 2024 rankkasateet olivat rajuja ja tulvat laajoja. Ne vaikuttivat arviolta 413 000 ihmisen elämään ja aiheuttivat vähintään 335 ihmisen kuoleman. Tiedot käyvät ilmi EU:n Copernicus-ilmastopalvelun ja Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n julkaisemasta European State of the Climate 2024 -raportista. “Ilmastonmuutos etenee vauhdilla geopoliittisten muutosten rinnalla, ja Euroopassa jopa muuta maailmaa nopeammin. Torjunnan lisäksi on panostettava siihen sopeutumiseen muun muassa parempien sääpalvelujen muodossa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2024 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Vain tammi- ja huhtikuu olivat tavanomaista kylmempiä koko maassa. Kaikki muut kuukaudet olivat tavanomaista lämpimämpiä. Suurin poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli Pohjois-Lapissa, missä oli suurimmillaan 1,7 astetta vertailukauden eli vuosien 1991–2020 keskiarvoa lämpimämpää. Alueella vuoden keskilämpötila oli poikkeuksellisen korkea, ja monella havaintoasemalla vuosikeskiarvo oli aseman havaintohistorian lämpimin.
Uusimman tiedon mukaan ilmastonmuutos teki Helsingissä vuodesta 2024 noin 2,4 astetta lämpimämmän kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Todennäköisyys näin lämpimälle vuodelle on nykyilmastossa noin 190-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi.
Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään. Lähivuosina vastaavia arvioita pystytään tekemään entistä useammista yksittäisistä sääilmiöistä ja entistä tarkemmalla tasolla, esimerkiksi yksittäisille päiville ja kaupungeille. Aihetta tutkitaan Suomen Akatemian rahoittamassa CLAIMS-hankkeessa.
European State of the Climate -raportin keskeiset havainnot:
- Lämpöennätykset: Vuosi 2024 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin. Lähes puolessa maanosasta vuoden keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea. Itäisessä Euroopassa oli erittäin kuivaa ja ennätyksellisen lämmintä, kun taas lännessä oli lämmintä mutta sateista.
- Tulvat: Euroopassa koettiin laajimmat tulvat sitten vuoden 2013. Lähes kolmasosa Euroopan jokiverkostosta koki vuoden aikana tulvia, jotka ylittivät viranomaisten määrittelemän korkean tulvakynnyksen. Tulvat ja rankkasateet vaikuttivat arviolta 413 000 ihmiseen ja vaativat ainakin 335 kuolonuhria. Esimerkiksi Boris-myrsky aiheutti laajaa tuhoa Keski- ja Itä-Euroopassa syyskuussa.
- Kuumuus ja helleaallot: Euroopassa havaittiin kaikkien aikojen toiseksi eniten päiviä, jolloin koettiin voimakasta tai sitä suurempaa kuumuusrasitusta. Kaakkois-Euroopassa koettiin mittaushistorian pisin helleaalto, 13 päivää putkeen heinäkuussa.
- Meret ja jäätiköt: Välimeren pintalämpötila oli 1,2 °C keskiarvon yläpuolella. Kaikilla Euroopan alueilla jäätiköt kutistuivat. Jäätiköt menettivät massaa ennätyksellisen paljon Skandinaviassa ja Huippuvuorilla.
- Uusiutuvan energian kasvu: Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta saavutti uuden ennätyksen: 45 %.
- Kylmyyden väheneminen: Kylmyyden vaikutuksia koettiin ennätyksellisen harvoin: 69 % Euroopasta koki alle kolme kuukautta pakkaspäiviä.
- Sopeutuminen ilmastonmuutokseen: 51 % Euroopan kaupungeista on laatinut ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 26 %.
Lähde: Ilmatieteen laitos
The post Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyivät voimakkaasti Euroopassa vuonna 2024 appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.