Metsäkonetyön onnistumiseen vaikuttaa maaston kulkukelpoisuuden ohella keskeisesti koneiden maastoliikkuvuus. Maastoliikkuvuus tarkoittaa metsäkoneen kykyä liikkua maastossa paikasta toiseen sille tarkoitettua työtä tehden. Heikko kulkukelpoisuus johtuu Suomen oloissa yleisimmin pehmeän maaperän heikosta kantavuudesta, mutta myös kivisyys tai rinnekaltevuus voivat heikentää metsäkoneen kulkua. Metsäkoneiden ja niiden varusteiden kehitystyön tarkoituksena onkin vastata heikon kulkukelpoisuuden haasteisiin.

Koneiden alustaratkaisujen kehityksellä on parannettu maastoliikkuvuutta ja vähennetty maaperävaikutuksia. Erityisasiantuntija Harri Lindeman Lukesta kertoo, että pyöräalustaisten koneiden pyörien ja telien määrää lisäämällä on koneen maanpintaa vasten kohdistamaa painetta eli pintapainetta saatu alennettua ja koneiden vakautta lisättyä. ”Myös renkaiden leveyden kasvattaminen on alentanut pintapainetta. Maastoliikkuvuutta ovat parantaneet myös koneiden kasvanut moottoriteho sekä kehittyneemmät voimansiirto ja ohjausjärjestelmät. Koneiden kehitys entistä luotettavimmiksi ja tehokkaammiksi on toisaalta kasvattanut niiden massaa, mikä lisää maaperäkuormitusta”, Lindeman sanoo. Maastoliikkuvuuteen vaikuttavia metsäkonevarusteita ovat renkaisiin ja teleihin asennettavat ketjut ja telat. Ketjuilla ja ottavilla eli pitoa lisäävillä teloilla parannetaan renkaat pitoa ja vetokykyä. Maasto- ja puustovaurioita näiden käyttö voi jopa lisätä. Kantavia teloja metsäkoneiden renkaiden päälle on kehitetty viime vuosikymmenen ajan. Kantavat telat ovat parantaneet merkittävästi metsäkoneiden maastoliikkuvuutta ja vähentäneet maaperävaurioita heikosti kantavilla maaperillä. Ne mahdollistavat myös puunkorjuun sulan maan aikaan turvemailla. Pyörien päälle asennettavien telojen lisäksi on tutkittu ja kehitetty markkinoille asti kiinteitä tela-alustaisia koneita. Tämä ratkaisu ei ole kuitenkaan vakiintunut laajempaan käyttöön.

Maaperän kantavuutta voidaan vahvistaa ja kulkukelpoisuutta parantaa turvemaalla ja muilla heikosti kantavilla mailla asentamalla pintaa tukevia rakenteita. Turvemailla puiden juuria sisältävän maanpintakerroksen kantavuus on erittäin hyvä. Suojaamalla ja tukemalla tätä 10–30 cm:n paksuista kerrosta kulkukelpoisuutta voidaan parantaa ja maaperävaikutuksia vähentää merkittävästi. ”Yleisimmin vahvistaminen toteutetaan sijoittamalla hakkuutähteet ajouralle”, Lindeman kertoo. Erilaisia maastoon tuotavia silta- ja levyratkaisuja on kokeiltu ja testattu eri hankkeissa, kuten CLT-levyjä Luken, Lapin AMK:n, Metsäkeskuksen ja Kemin Digipoliksen toteuttamassa -projektissa. Maastoon tuotavien elementtien ongelmana ovat usein kalliit rakennuskustannukset ja lisäkustannuksia tuova haastava logistiikka.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen asettaa tulevaisuudessa yhä enemmän haasteita koneiden liikkumiselle pehmeillä mailla, ja todennäköisesti esimerkiksi metsien hakkuiden aikaikkuna pienenee. Myös maaperän monimuotoisuuden suojelu ja maanpinnan häiritsemisen välttäminen sekä maan tiivistymisen estäminen lisäävät tarvetta kehittää ratkaisuja. Tarvitaan myös entistä tarkempaa tietoa, milloin eri kohteille voi mennä. Perinteisten koneiden kulkukelpoisuuden kehittämisen lisäksi autonomisten koneiden ja niiden käyttämien tiedonkeruu- ja käsittelyjärjestelmien tutkimus- ja kehitystyö saattavat tulevaisuudessa mahdollistaa kokonaan uudentyyppisiä ratkaisuja kulkukelpoisuuden haasteisiin.

Lähde: Luke

The post Koneiden kehittyminen ja ratkaisut kulkukelpoisuuden lisäämiseksi appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.