Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Sitoutujat asettavat tavoitteita, joilla ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta. Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa (2021) on asetettu luonnonvarojen käyttöä koskevat tavoitteet. Niiden mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta tulee vähentää sekä resurssien ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistaa vuoteen 2035 mennessä. ”Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri. Kiertotalouteen siirtyminen säästää luonnonvaroja ja on keino hillitä ilmastonmuutosta, saastumista ja luontokatoa”, ministeri Multala sanoo. Suomi kuluttaa muihin EU-maihin nähden eniten materiaaleja henkeä kohden, ja olemme kiertotalousasteen sekä resurssien tuottavuuden osalta muita jäljessä. EU on myös ehdottanut tiedonannossa Puhtaan teollisuuspolitiikan ohjelmaksi, että vuoteen 2030 mennessä EU:ssa kulutettavista materiaaleista 24 prosenttia tulisi olla kierrätettyjä tai uudelleen käytettyjä. Suomessa materiaalien kiertotalousaste oli 3,3 prosenttia vuonna 2023.
Uudenmaan liiton tavoitteena on, että kaikki alueen 26 kuntaa tekevät omat sitoumuksensa. Kehitteillä on myös maakunnille tarkoitettu kiertotaloustyötä tukeva osaamiskeskus, jonka hyödyntäjiksi tavoitellaan 12 muuta maakuntaa. Ruokajärjestelmän osalta tavoitteena on kasvattaa kehitettyjen ruokainnovaatioiden määrää sekä puolittaa ruokahävikki alueen kunnissa vuoteen 2035 mennessä. Rakentamisessa tavoitteena on lisätä kaivumaiden hyötykäyttöastetta nykyisestä noin 20:stä 50 prosenttiin, lanseerata alueellinen massakoordinaation yhteistyöfoorumi sekä kehittää rakennusosapankki edistämään rakennusosien uudelleenkäyttöä.
Pirkanmaan liiton kattositoumuksen tavoitteena on tukea alueen kuntien ja toimijoiden kiertotalouden strategista edistämistä. Tavoitteena on, että kaikki alueen 12 kaupunkia sekä viisi muuta toimijaa laatisivat omat sitoumuksensa. Rakentamisen osalta tavoitteena on sitouttaa alueen kaupungit alueelliseen maamassakoordinaatioon, jolla halutaan vähentää rakentamisen maamassojen hallinnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia. Energiajärjestelmän osalta tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian energiayhteisöjen määrää nykyisestä 41:stä 120:een vuonna 2035.
Konsultointi- ja suunnitteluyritys Afryn sitoumuksen tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä ottaa käyttöön kaikissa soveltuvissa asiakasprojekteissa (lähtötaso noin 9 prosenttia) betonin kiertotalouden periaatteet: hyödyntää vanha betoni sellaisenaan, minimoida betonin käyttö rakentamisen koko elinkaaren aikana sekä kierrättää betonin raaka-aineet. Tavoitteena on vähentää neitseellisten raaka-aineiden kulutusta ja parantaa betonin kiertotaloutta rakennetun ympäristön sekä teollisuus- ja energiasektoreiden hankkeissa, joita yritys toteuttaa Suomessa tuhansia vuosittain. Lisäksi Afry sitoutuu toteuttamaan kymmenen betonin kiertotaloutta edistävää pilottihanketta yhteistyössä arvoverkon eri toimijoiden kanssa.
Kiinteistöjen energiaratkaisuihin erikoistuneen nollaE:n sitoumuksen tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä toteuttaa kaikissa hankkeissa laaja materiaalikartoitus uudelleenkäyttöön kelpaavien ilmanvaihtokoneiden osien kartoittamiseksi. Tavoitteena on kasvattaa osien uudelleenkäyttöä niin, että 80 prosentissa yrityksen projekteista käytettäisiin uudelleenkäytettyjä osia nykyisen 20 prosentin sijaan. Lisäksi nollaE:n kaavailee digitaalisen markkinapaikan luomista uudelleenkäyttöön kelpaaville ilmanvaihtokoneiden osille yhteistyössä verkoston, laitetoimittajien ja kierrätystoimijoiden kanssa.
Utajärven kunta sitoutuu ottamaan huomioon tuotteiden ja palveluiden elinkaariset ympäristövaikutukset vähintään puolessa rakennushankkeidensa kilpailutuksista vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kunta pyrkii lisäämään kierrätysmateriaalien prosenttiosuutta tie- ja maarakentamisessa käytetyistä materiaaleista nykyisestä 5:stä 30 prosenttiin. Utajärvi sitoutuu myös lisäämään polttoon perustumattoman uusiutuvan sähkön tuotantomäärää nykyisestä 40 MW:sta 800 MW:iin sekä liittämään kunnan kiinteistöt joustavaan sähköverkkojärjestelmään.
Sitoumuksen ovat aiemmin tehneet A-Insinöörit, Borealis Polymers, Eco Scandic, GRK, Keski-Suomen liitto, Kuopion kaupunki, Metsä Group, Nokian kaupunki, Orthex, Porvoon kaupunki, Sandvik Finland, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra, Sweco, Tampereen kaupunki, Vantaan Energia, Väylävirasto ja Ylva. Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa että ”kotipesiltä”. Ne tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä. Kiertotalous-Suomi tukee sitoutujia yhdessä Green Building Council Finlandin (FIGBC) kanssa.
Lähde: Ympäristöministeriö
The post Kiertotalouden green dealiin uusia sitoutujia – ministeri Multala kannustaa hyödyntämään kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.