”EU-rahoitusta on ohjattava entistä vahvemmin vauhdittamaan kilpailukykyä ja talouskasvua sekä vahvistamaan turvallisuutta, mukaan lukien puolustusteollisuus. Euroopan on panostettava uskottavalla ja vaikuttavalla tavalla uusiin teknologioihin, innovaatiorahoitukseen, vihreään siirtymään ja turvallisuuden vahvistamiseen.” Euroopan tulevaisuus ratkaistaan Ukrainassa, korostaa Häkämies: ”Ukrainalle on varmistettava riittävä rahoitus sekä jälleenrakentamiseen että puolustustarvikkeiden hankintaan. Meidän on myös varauduttava edistämään Ukrainan EU-jäsenyyttä.”
Rahoituksen saaminen pitää ratkaista hankkeiden aidon kilpailun perusteella
Kasvun näkökulmasta paras vaihtoehto on, jos mahdollisimman suuri osa EU-rahoituksesta jaetaan kilpailullisesti eli niille investointihankkeille, jotka ovat kansainvälisesti korkeatasoisimpia ja joilla on parhaat menestymisen edellytykset. Heikkotasoista toimintaa ei tule pönkittää EU-rahalla.
Häkämiehen mukaan on vakavasti mietittävä, voidaanko EU-rahoitusta jatkossa myöntää entiseen malliin jäsenmaille, jotka toimivat EU:n yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vastaisesti. EK pitääkin erittäin tärkeänä, että EU-rahoituksen ehdollisuutta vahvistetaan ja varojen käytön valvontaa tehostetaan. Hyvä, että komission ehdotuksessa kiinnitetään hyökkäyssodasta kärsineiden alueiden asemaan huomiota. Jatkoneuvotteluissa on tärkeä varmistaa, että ratkaisu on sellainen, josta Suomi pystyy aidosti hyötymään.
Yritykset tarvitsevat kasvun kannusteita, ei lisäveroja
Komissio esittää budjetin rahoittamiseksi myös uutta yritysmaksua (CORE). Se tuntuu askeleelta väärään suuntaan, arvioi Häkämies: ”Euroopan kasvun kannalta yritykset ovat avainasemassa. Pitäisi ennemminkin kehittää kannustimia kasvulle ja innovaatioille, eikä heikentää unionin kilpailukykyä uusien verojen muodossa. EK:ssa olemme pikemminkin olleet huolissamme Euroopan kärsimästä investointivajeesta, ja olemme esittäneet niiden vauhdittamiseksi lisää EU-tason rahoitusta. Vaarana on myös, että omien ponnistelujensa ansiosta menestyneet yritykset joutuvat rahoittamaan koheesiomaiden tarpeita”.
Suomen maksuosuuden on oltava reilu suhteessa verrokkimaihin
Ehdotettu uusi rahoituskehys olisi kooltaan merkittävästi nykyistä suurempi. Yksi tulevien neuvottelujen keskeisistä kysymyksistä onkin, miten EU:n kasvavat menot tulisi rahoittaa. EK:n mielestä ensisijaisin kysymys on kuitenkin se, mihin varoja käytetään ja millaista lisäarvoa ne tuottavat.
Lisärahoitustarpeet tulisi kattaa ensisijaisesti uudelleenkohdentamalla olemassa olevia resursseja, kehittämällä EU:n omia varoja tai lisäämällä jäsenmaiden maksuosuuksia. Suomen maksuosuuden pitää kuitenkin olla jatkossakin reilu suhteessa verrokkimaihin. Yhteisvelkaa tulisi käyttää vain viimesijaisena keinona – esimerkiksi Ukrainan tukemiseen sekä turvallisuuden ja puolustuksen tarpeisiin.
Suomen osalta erityisiä intressejä liittyy myös Suomen saavutettavuuteen ja itäisten raja-alueidemme elinvoimaisuuteen, ovathan ne kärsineet merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan seurauksista. Siksi on myönteistä, että sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta on esitetty jopa kymmenkertaistettavaksi. Suomen mahdollisuuksia hyödyntää EU-rahoitusta on jatkoneuvotteluissa tärkeä edistää.
The post EU:n rahoitus 2028 – 2034: Euroopan on priorisoitava kasvua ja turvallisuutta appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.