Suomessa poistotekstiilien kierrätys supistuu – osa vaatteista päätyy energiajätteenä poltettavaksi

Suomalaisten käyttökelvottomien vaatteiden kierrätys on supistumassa, ja yhä suurempi osa voi päätyä poltettavaksi energiajätteenä. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) luopuu valtakunnallisesta roolistaan poistotekstiilien keräyksessä, ja osa muista kuntien jätehuoltoyhtiöistä vähentää keräyspisteitä.

Poistotekstiilit ovat pääosin huonokuntoisia vaatteita ja kodintekstiilejä, mutta osa niistä soveltuu edelleen materiaalikierrätykseen, esimerkiksi uusiksi kuiduiksi, langoiksi tai rakennusmateriaaliksi. Kokemuksen mukaan 10–15 prosenttia kerätyistä tekstiileistä on tarpeeksi hyväkuntoisia myytäväksi kirpputorilla tai kierrätyskeskuksessa.

Keräyspisteiden vähentyminen johtuu osittain EU:n tulevasta tuottajavastuusta ja toiminnan heikosta kannattavuudesta. Tekstiili on vaikea ja kallis jäte, joka vaatii hyvät säilytysolosuhteet, ja monet jätehuoltoyhtiöt ovat varovaisia ennen EU:n sääntöjen voimaantuloa.

EU-parlamentti hyväksyi syyskuussa jätepuitedirektiivin muutoksen, joka velvoittaa tekstiilien ja jalkineiden valmistajat ja maahantuojat huolehtimaan tuotteidensa kierrätyksestä. Uudistus toteutuu Suomessa arviolta 2–3 vuoden kuluessa. Sitä ennen kunnilla on edelleen vastuu kotitalouksien poistotekstiilien erilliskeräyksestä.

Tilanne on saanut alan toimijat ja viranomaiset varovaisiksi, ja investointeja tekstiilikierrätykseen on tehty vähän. Osittain tästä syystä osa poistotekstiileistä päätyy nykyisin energiakäyttöön poltettavaksi, esimerkiksi sekakuiduista ja huonokuntoisista vaatteista.

Lähde: MT