Valkohäntäpeurakanta on tiheimmillään Länsi-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Yksilötiheys kasvoi eniten Satakunnassa, Etelä-Hämeessä ja Länsi-Uudellamaalla. Tiheän kannan alueella tapahtunut kasvu ylittää harvan kannan alueella tapahtuneet muutokset, mikä näkyy koko maan kanta-arvion kasvuna. Valkohäntäpeurakanta on tiheimmillään Läntisellä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa (40–46 yksilöä/1000 ha).
Metsästyksellä vaikutetaan kannan kokoon
Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen 1930-luvulla, ja siitä on kannan kasvun myötä tullut runsaslukuinen ja tärkeä riistaeläin. Peurakolarit sekä maatalouteen ja kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset edellyttävät kannanhallintaa, josta vastaa riistahallinto.
Tulevan syksyn metsästettävän kannan kooksi ennustetaan talvikannan koon ja rakenteen perusteella 162 000 yksilöä (95 % todennäköisyysväli 150 000–173 000). Kannan säilyttäminen ennallaan 50 % todennäköisyydellä edellyttäisi 42 000 yksilön saalista. Kannan pieneneminen 90–95 % todennäköisyydellä edellyttäisi 53 000–57 000 yksilön saalismäärää. Päättyneen metsästyskauden saalis oli noin 40 500 yksilöä.
Arviointimenetelmä käyttää useita tietolähteitä
Valkohäntäpeurakanta arvioidaan vuosittain metsästyskauden päätteeksi. Kannanarviointi perustuu hirvitalousaluekohtaiseen malliin, jolla haetaan parasta yhteensopivuutta kannan kokoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä kuvaavien aineistojen kanssa. Näitä ovat valkohäntäpeuran saaliis- ja havaintotiedot, metsästäjien arviot jäävän kannan koosta, peurakolari- ja liikennetilastot sekä Luken arvio ilveskannan koosta.
Lähde: Luke
The post Valkohäntäpeuran kanta-arvio 2026: kanta on kasvanut hieman appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.
