Perinnöksi ilmastokriisi? Tutkimus kyseenalaistaa sukupolvien välisen kuilun

Ilmastokeskustelu nähdään usein sukupolvien välisenä ristiriitana, jossa nuoret joutuvat kantamaan vanhempien sukupolvien teot. Jyväskylän yliopiston tutkimus haastaa tämän asetelman ja osoittaa, että todellisuudessa asetelma on monimutkaisempi.

Väitöskirjatutkija Anton Schalinin mukaan on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten ilmastokriisin hoitaminen kehystetään suhteessa sukupolviin. Yuri Arcurs (Mostphotos).
Lasten ja nuorten ilmastolakkoliikkeen seurauksena ilmastonmuutoksesta on yhä enemmän alettu puhua sukupolvien kautta. Keskustelussa korostetaan sitä, että tämän vuosisadan ilmaston lämpeneminen ja sen seuraukset koskettavat ennen kaikkea 2000-luvulla syntyneiden tulevaisuutta.

Ilmastonmuutokseen viitataankin usein ”perittynä ongelmana”. Lapset, jotka ovat vähiten vastuussa ilmaston lämpenemisestä, joutuvat kohtaamaan sen vakavimmat seuraukset. Tämä asetelma on johtanut tulkintoihin, joiden mukaan ilmastonmuutos jakaa ihmisiä sukupolvittain aiheuttajiin ja kärsijöihin, mikä vääjäämättä kiristää sukupolvien välejä.

Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa tekevä Anton Schalin kävi tutkimuksessaan läpi 64 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua vuosilta 2018–2023, jolloin ilmastolakkoliike oli aktiivisimmillaan. Tutkimuksissa sukupolvien välistä dynamiikkaa on tutkittu erityisesti erojen, konfliktien ja aktivismin kautta. Sen sijaan sukupolvien välistä oppimista ja solidaarisuutta oli tarkasteltu harvemmin.

Sukupolvia jäsennetään sekä yhteiskuntana että perheenä
Schalinin mukaan tutkimuksista hahmottuu karkeasti ottaen kaksi erilaista tapaa jäsentää sukupolvia. Etenkin konflikteja ja aktivismia käsittelevissä tutkimuksissa sukupolvia käsiteltiin yhteiskunnallisina tai demografisina ryhminä. Tällöin sukupolvea yhdistää nuorina yhdessä koetut historialliset tapahtumat ja merkittävät muutokset, kuten Berliinin muurin murtuminen tai Helsingin Vanhan ylioppilastalon valtaus.

Toisaalta tutkimus tuo esiin myös läheisemmän ja arkisemman näkökulman käsittää sukupolvet. Monille sukupolvi tarkoittaa ennen kaikkea omia vanhempia tai isovanhempia, sukulaissuhteita ja lapsiperheen arkea. Tällainen näkemys tuli esiin tutkimuksissa, joissa käsiteltiin esimerkiksi vanhempien ilmastohuolta tai lasten kykyä vaikuttaa aikuisten ympäristöasenteisiin.

Schalin, A. (2025). An inevitable conflict? A scoping review of climate change and generations. Environmental Sociology, 1–13. 

Lähde: Jyväskylän yliopisto