Tulosten perusteella Suomen kansantalous on jo pitkään ollut hyvin materiaali-intensiivinen ja luonnonvarojen käyttö aiheuttaa huomattavia ympäristövaikutuksia. Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa asetut luonnonvaratavoitteet ovat pääosin saavutettavissa kunnianhimoisimmassa hiilineutraalisuusskenaariossa. Tällöin raaka-aineiden kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa, ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuodesta 2015. Resurssituottavuudessa ei kuitenkaan päästä tavoitteeseen. Hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä ryhtymällä tarvittaviin lisätoimiin mallinnettujen toimenpiteiden rinnalla. Puhdas energiasiirtymä vähentää merkittävästi Suomen päästöjä ja luonnonvarojen käyttöä jo nykyisten päätösten toteutuessa perusskenaariossa. Kiertotaloustoimenpiteet edistävät edelleen päästöjen laskua ja vahvistavat nieluja.
Vaikka tulokset ovat positiivisia, Suomen raaka-aineiden kulutus asukasta kohden säilyy korkealla tasolla globaalisti, ja resurssituottavuudessa jäädään kauas EU-maiden keskiarvosta. Siksi tarvitaan vielä voimakkaampaa talouskasvun ja raaka-aineiden kulutuksen irtikytkentää. ”Luonnonvarojen kulutusta pitäisi vähentää, ja se on mahdollista taloudellista hyvinvointia heikentämättä”, sanoo hankkeen mallinnuksesta vastaava erikoistutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta. Kiertotaloustoimenpiteiden kansantalouden tason vaikutuksista on vähän tutkittua tietoa, mutta niiden arvioinnille on suuri tarve. Suomessa ei ole ollut virallista seurantaa raaka-aineiden kulutukselle, edellinen arvio tehtiin vuonna 2019 Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Tavoitteena oli ymmärtää kiertotaloustoimenpiteiden talous-, ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset kansantalouden tasolla. ”On tärkeää kohdistaa kiertotaloustoimenpiteitä sinne, missä saadaan suurimmat hyödyt”, Savolainen jatkaa.
“Kiertotalouden materiaalitehokkuutta edistävät ja hiilenkiertoon liittyvät ratkaisut tukevat mahdollisuutta saavuttaa Suomen hiilineutraalisuustavoite. Vaikutukset näkyvät niin energiaperäisten päästöjen edelleen vähenemisenä kuin maankäyttösektorin nettonielun vahvistumisena”, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. Kiertotaloustoimenpiteet ja puhdas energiasiirtymä ovat polku kohti hiilineutraalisuutta Suomessa. Tavoitteeksi asetettu hiilineutraalisuus vuoteen 2035 on mahdollista saavuttaa nykyisten päätösten ja merkittävien lisätoimien myötä. Kiertotalous- ja hiilineutraalisuustavoitteisiin pääseminen edellyttää rahoitusta teknologia- ja infrastruktuuri-investointeihin ja uusien toimintamallien käyttöönottoa. Suotuisa investointiympäristö on avain uusien toimenpiteiden käyttöönottoon. Merkittäviä, konkreettisia kiertotalouden edistämisen keinoja ovat:
- Kiertotaloustoimenpiteitä tukeva lainsäädäntö ja lupakäytännöt
- Riittävä koulutus ja osaaminen
- TKI-rahoituksen suuntaaminen kiertotalouteen.
Nyt toteutettu skenaariotyö on Suomen ja maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen kiertotalousarviointi, jossa eri tutkimuslaitosten asiantuntijat ja sidosryhmät hahmottelivat yhdessä skenaarioiden sisältöä ja mahdollisia kiertotaloustoimenpiteitä. Työllä kuvataan ja arvioidaan ensimmäistä kertaa eri toimijoiden mahdollisuutta toteuttaa laaja-alaista kiertotaloussiirtymää ja sen vaikutuksia kansantalouteen ja ympäristöön. Skenaariotyö tukee myös kiertotalouden green deal -prosessia, jossa tavoitellaan eri toimijoiden vapaaehtoisia sitoumuksia kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Hankkeessa tuotettujen laskenta- ja mallinnusjärjestelmien avulla edistetään luonnonvarojen käytön seurantaa ja kiertotaloustoimien vaikutusten arviointia. Työssä tuotettiin aikasarja ja analyysiä luonnonvarojen käytön kehityksestä vuosina 2020–2021, luonnonvarojen otosta ja käytöstä ympäristövaikutuksineen Suomessa vuonna 2019 ja aluetason tarkastelut maakunnittain vuoden 2015 aineistolla. Skenaariotyön avulla arvioitiin, miten eri toimialoilla, julkishallinnossa ja kotitalouksissa käyttöönotettavat kiertotaloustoimenpiteet vaikuttavat luonnonvarojen ottoon ja käyttöön Suomessa ja ulkomailla, ja millaisia ilmasto-, ympäristö- ja talousvaikutuksia näillä muutoksilla on kotimaassa.
Luonnonvarojen käytön talous- ja ympäristövaikutuksia arvioitiin laatimalla kolme erilaista tulevaisuuspolkua eli skenaariota vuodelle 2035:
- Perusskenaario sisältää ilmastoon, energiaan ja kiertotalouteen liittyviä toimenpiteitä ja poliittisia ohjauskeinoja, jotka ovat jo voimassa tai joiden osalta on jo olemassa esimerkiksi investointipäätökset.
- Kiertotalousskenaario sisältää perusskenaarioon nähden tehostettuja sekä uusia kiertotaloustoimenpiteitä sekä niiden kytkennät muihin sektoreihin muun muassa välituotteiden ja energian käytön kautta.
- Hiilineutraalisuusskenaariossa tarkastellaan kiertotalouden strategisen ohjelman tavoitteiden lisäksi myös hiilineutraalisuuden saavuttamista vuonna 2035. Vähähiilisyyden vahvistamiseksi skenaarioon on lisätty uusia kiertotalous- ja ilmastotoimenpiteitä.
Skenaarioiden mallinnus toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämän ENVIMAT-malliperheen ympäristölaajennetuilla talousmalleilla. Arviointi perustui MaViSkene-tutkimuskonsortion ja kiertotalouden green deal -prosessin laajan sidosryhmän yhteistyöhön, jossa arvioitiin kunkin toimialan merkittävimmät kiertotaloustoimet ja niiden mittakaava.
Lähde: SYKE
The post SYKE: Kiertotalous vahvistaa Suomen vihreän siirtymän mahdollisuuksia appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.