Kartoitukset paljastavat rantarakentamisen ja ruoppausten karut vaikutukset Itämeren luontoon

Metsähallituksen vetämän LIFE IP Biodiversea -hankkeen kartoittajat kävivät viime kesänä läpi kolmekymmentä matalaa merenlahtea lähes koko Suomen rannikon laajuudella Haminasta Kokkolaan ulottuvalla alueella. Kartoittajat selvittivät laguunien kasvillisuutta ja keräsivät tietoa uhanalaisista lajeista. Samalla tutkittiin myös kohteen luonnontilaisuus ja mahdollinen ennallistamistarve. Monet kartoituskohteista olivat kärsineet ihmistoiminnan seurauksena. Jotkut paikat olivat esimerkiksi kuivuneet osittain alkukesän matalien vedenkorkeuksien aikana, koska niiden suuaukko oli ruopattu liian syväksi ja osassa taas ongelmat johtuivat valuma-alueelta ojitusten vuoksi tulevasta ravinnekuormasta. Mukaan mahtui kuitenkin myös upeita, luonnontilaisia paikkoja, joiden tilasta ja lajistosta ei ollut aiempaa tietoa, sekä havaintoja silmälläpidettävistä lajeista kuten otavidasta (Potamogeton friesii) ja rannikkovesikuusesta (Hippuris lanceolata). Kiinnostavia, joskaan ei niin mukavia, uusia havaintoja tehtiin pitkin rannikkoa vieraslajeista, kuten rangiasimpukka (Rangia cuneata), hentokarvalehti (Ceratophyllum submersum) ja kanadanvesirutto (Elodea canadensis).

Kartoituspaikkoihin mentiin hieman tavallisesta poiketen enimmäkseen pakettiautolla, koska useimmat kohteista olivat tien päässä. Liikkuminen matalissa laguuneissa tapahtui kätevimmin usein SUP-laudalla ja tietoa lajistosta ja luonnon tilasta kerättiin tirkistelemällä pohjaa vesikiikarilla, ottamalla kasvinäytteitä heittoharalla sekä snorklaamalla ja sukeltamalla. Lähes poikkeuksetta ihmiset ovat pitäneet Itämeren kartoitusta ja suojelutyötä tärkeänä ja positiivisena asiana, kertoo luonnonsuojelun asiantuntija Jaakko Haapamäki Metsähallituksen Luontopalveluista. “Asiakaskohtaamisia tuli kesän aikana lähes päivittäin, koska uteliaat paikalliset saapuivat herkästi ihmettelemään rantavedessä köljääviä oranssipukuisia kartoittajia tai kieltämättä hieman epäilyttävän näköistä valkoista pakettiautoa. Lähes poikkeuksetta vastaanotto oli kuitenkin hyvä, kun ihmisille kertoi millä asialla liikuttiin ja moni antoi esimerkiksi käyttää omaa rantaansa kartoitusvarustuksen purkamiseen”, kertoo kartoituksia tehnyt Jaakko Haapamäki.

Rannikon matalat ja suojaiset merenlahdet eli maankohoamisen myötä merestä erkanevat fladat ja kluuvit ovat usein tärkeitä kutupaikkoja kaloille ja suojasatamia uhanalaisille lajeille, mutta mm. rantojen mökkirakentaminen ja ruoppaukset heikentävät niiden tilaa. Luonnontilaisten fladojen ja kluuvien määrä onkin vähentynyt ja ne on luokiteltu vaarantuneeksi luontotyypiksi Suomessa. Luonnonvarakeskus on kahden kevään aikana kartoittanut kymmeniä flada- ja kluuvikohteita Suomen rannikolla ja tarkastellut mahdollisuutta toteuttaa näissä kalataloudellisia kunnostuksia, joilla kalojen luonnonlisääntymistä voitaisiin tukea. Osa kartoitetuista laguuneista on tarkoitus kunnostaa Biodiversea-hankkeessa tulevina vuosina. Kesän kartoituksia tehtiin ennalta valittuihin mahdollisiin kunnostuskohteisiin ja kerättyä tietoa käytetään sekä lopullisten ennallistamiskohteiden valintaan, että ennallistamisen vaikutusten seurantaan. Ennallistaminen voi tapahtua palauttamalla ruopattuja kynnyksiä, poistamalla kaloja rajoittavia vaellusesteitä tai parantamalla vedenlaatua valuma-alueella tapahtuvilla toimilla, kuten ojia tukkimalla. Ennallistamismenetelmä valitaan tapauskohtaisesti. Metsähallituksen Luontopalvelujen lisäksi kunnostuksia tekee Biodiversea-hankkeessa myös Luonnonvarakeskus. Biodiversea-hankkeessa tavoitteena on ennallistaa yhteensä 30 Natura-luontotyyppikohdetta, 20 avainlajien elinympäristöä ja 20–30 kalojen elinympäristöä. Kahdeksanvuotisen hankkeen aikana testataan erilaisia kunnostusmenetelmiä ja tuotetaan uutta tietoa menetelmien tehokkuudesta seuraamalla kohteita myös kunnostusten jälkeen.

Lähde: Metsähallitus