Suomalaisten velkaantuminen on luultua vähäisempää, jos huomioon otetaan myös sijoitukset. Tämä finanssivarallisuus huomioituna suomalaisten velka-aste on jopa historiallisen matala, sanoo Aktian pääekonomisti Lasse Corin. Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on viime vuosina vähentynyt, mutta historiallisesti velkaantumisaste on yhä melko korkea.
Corin huomauttaa tuoreessa blogissaan, että velkaantumista mitataan yleensä vain yhdellä indikaattorilla: bruttovelka-asteella. Se lasketaan jakamalla kotitalouksien kokonaisvelka käytettävissä olevilla vuosituloilla. Suomessa tämä luku on tällä hetkellä 118 prosenttia. Kun mukaan otetaan kotitalouksien finanssivarallisuus, tilanne muuttuu merkittävästi. Corinin laskelmien mukaan suomalaisten nettovelka-aste on tällä hetkellä -82 prosenttia. Tämä nettovelka-aste saadaan, kun finanssivarallisuus vähennetään velasta. – Negatiivinen luku tarkoittaa, että varallisuutta on enemmän kuin velkaa. Nettovelka-aste on vahvistunut tasaisesti noin 15 vuoden ajan, Corin kirjoittaa blogissaan.
Corin on laskenut finanssivarallisuuteen mukaan talletukset, suorat osakkeet, rahastot ja henkivakuutussäästöt. Asuntovarallisuus on jätetty laskelmista pois, sillä finanssivarallisuus on helpommin rahaksi muutettavaa ja toimii siksi parempana puskurina.
Finanssivarallisuus kasvanut velkaa nopeammin
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen bruttovelka-asteellakin mitattuna on viime vuosina kääntynyt laskuun. Vuoden 2022 lopussa velkaa oli 175 miljardia euroa, ja tällä hetkellä sitä on 173 miljardia. Samaan aikaan myös puskurit ovat kasvaneet: Finanssivarallisuus on noussut 245 miljardista eurosta 294 miljardiin euroon. Taustalla on paitsi säästäminen, myös suotuisa kehitys osakemarkkinoilla.
Corinin mukaan Suomessa on viimeiset kymmenen vuotta eletty ajanjaksoa, jolloin kotitalouksien finanssiomaisuus on kasvanut nopeammin kuin velkamäärä. – Meitä usein kritisoidaan siitä, että emme osaa säästää tai sijoittaa, ja rahat makaavat vain tuottamattomilla talletustileillä. Tämä myytti murenee Suomessa hyvää vauhtia. Esimerkiksi nuorilla on nykyään hyvä ote sijoittamiseen, Corin toteaa.
Corin muistuttaa myös säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvästä paradoksista. Toisinaan toivotaan, että kotitaloudet kuluttaisivat enemmän talouden vauhdittamiseksi. Korkea säästämisaste ei kuitenkaan ole automaattisesti huono asia, sillä se näkyy kansan vaurastumisena.
Ruotsissa varallisuus kattaa isot lainat
Ruotsalaiset kotitaloudet tunnetaan erittäin velkaisina, mikä johtuu paljolti jopa sukupolvien yli ulottuvista asuntolainoista. Ruotsalaisten bruttovelka-aste on peräti 173 prosenttia. Kun mukaan lasketaan sijoitukset ja säästöt, ruotsalaiset muuttuvat suomalaisia vähävelkaisemmiksi. – Olin ehkä eniten yllättynyt siitä, kuinka samanlainen velkaantuminen Suomella ja Ruotsilla on, kun huomioidaan finanssivarallisuus. Tiesin kyllä, että ruotsalaisilla on enemmän varallisuutta, mutta se tasoitti eron oikeastaan kokonaan. Se tasaväkisyys oli isoin yllätys, Corin toteaa.
Lähde: Yle
The post Aktian pääekonomisti: Suomalaisten velka-aste on tietyllä mittarilla historiallisen matala appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.