Aurinkosähköviljelyllä merkittävä potentiaali Suomessa

Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun uusi tutkimus osoittaa, että aurinkosähkön tuotanto ja peltoviljely voidaan yhdistää taloudellisesti kannattavalla tavalla myös suomalaisissa olosuhteissa. Ratkaisuna ovat pystyyn asennetut, kaksipuoleiset aurinkopaneelit, jotka mahdollistavat viljelyn paneelirivien välissä.

Keskeinen havainto on, että vain 10 % peltoalasta riittää paneeleille, ja viljelijä voi silti saada merkittävää taloudellista hyötyä. Pystypaneelit tuottavat noin kolmasosan siitä energiasta, jonka koko pelto tuottaisi kattamalla sen eteläsuuntaisilla paneeleilla – mutta ilman, että viljely estyy.

Tutkimuksen mukaan paneelirivien väliin tulee jättää 8–10 metriä varjostuksen välttämiseksi. Itä–länsi-suuntaan asennetut paneelit toimivat Suomessa erityisen hyvin, koska ne hyödyntävät tehokkaasti matalalta paistavan auringon aamu- ja iltasäteet. Näiden aikojen sähköllä on myös parempi markkina-arvo korkeamman kulutuksen vuoksi.

Mallinnuksessa 1,6 hehtaarin peltokokonaisuus tuotti 548 MWh sähköä vuodessa, mikä vastaa noin 45 omakotitalon vuosikulutusta. Suurin hyöty syntyy silloin, kun viljelijä voi käyttää sähkön itse, jolloin säästyy energian hinta, siirtomaksut ja verot.

Myös kasvustolla on pieni vaikutus: ohra ja luonnonhoitonurmi heijastavat valoa paneeleille hieman lisäten tuotantoa. Aurinkopaneelit voidaan yhdistää myös laidunnukseen, ja eläimet hyötyvät varjosta kuumina kesäpäivinä.

Suurin nykyinen este on sääntelyn epäselvyys. Ei ole määritelty, kuinka suuren osan pellosta saa käyttää aurinkosähkölle ilman vaikutuksia maataloustukiin. Tutkijat korostavat, että selkeä linjaus olisi tärkeää, jotta teknologiaa voidaan ottaa laajemmin käyttöön.

Tutkimus tehtiin osana STN:n RealSolar-hanketta, ja pystyyn asennettujen paneelien tutkimus jatkuu Turun yliopiston aurinkosähkömateriaalien ja -järjestelmien tutkimusryhmässä.

Lähde: Turun yliopisto