Betolar vauhdittaa tekoälyllä kiertotaloutta

Kannonkoskelainen materiaaliteknologiayritys Betolar vauhdittaa kiertotaloutta kehittämällään tekoälyavusteisella sivuvirtojen analyysimenetelmällä. Sivuvirroilla tarkoitetaan kaikkea materiaalia ja energiaa, joita teollisissa prosesseissa syntyy erilaiseksi jätteeksi itse lopputuotteen lisäksi ja joita ei käytetä päätuotteen valmistukseen. ”Kiertotalous on keskeinen keino saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet tuotannon ja kulutuksen osalta samalla, kun kiertotalous voi toimia uuden talouden perustana. Kiertotalouden toteutuminen edellyttää kuitenkin sekä laajoja yhteiskunnallisia muutoksia että uusia, huolellisesti analysoituja tapoja sivuvirtojen ja jätteiden kierrättämiseksi uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Lisäksi konkreettisena haasteena ovat eri rakentamisen standardit ja jäteasetukset, jotka osaltaan ovat pullonkaulana kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä.”, sanoo Betolarin toimitusjohtaja Tuija Kalpala.

Sivuvirtojen hyödyntämisestä on puhuttu vuosikymmeniä, mutta materiaaleja ei edelleenkään osata hyödyntää optimaalisesti. Betolarin kehittämä SidePrime-analyysimenetelmä merkitsee isoa askelta eteenpäin sivuvirtojen laajemmassa paikallisessa hyödyntämisessä. Eri teollisuudenalat tuottavat miljardeja tonneja sivuvirtoja, jotka päätyvät jätealtaisiin ja kaatopaikoille ympäri maailmaa. Nämä sivuvirrat ovat usein vaarallisia ja aiheuttavat suuren riskin, jos ne vuotavat ympäristöön. Kehittämällä paikallisia ratkaisuja jätteiden käsittelyyn ja materiaalien kierrättämiseen yritykset voivat vähentää radikaalisti ympäristövaikutuksiaan ja luoda uusia tulovirtoja siitä, mitä aiemmin pidettiin jätteenä. ”Usein asiat joko tapahtuvat tai jäävät tapahtumatta oikean tiedon puutteen vuoksi. Se pätee hyvin sivuvirtojen hyödyntämiseen, sillä mikäli oikeaa analysoitua tietoa olisi nopeasti ja kustannustehokkaasti saatavilla, sivuvirtojen hyödyntäminen voisi laajeta merkittävästi. Sivuvirtoja voidaan saada nykyistä enemmän hyötykäyttöön yhteistyöllä ja ennakkoluulottomuudella”, Kalpala pohtii.

Keskeistä sivuvirtojen onnistuneelle hyödyntämiselle ovat sivuvirtojen teknisten ominaisuuksien tunteminen, turvallisuus- ja ympäristövaikutusten selvittäminen, toimivan yhteistyöverkoston luominen ja vahva kaupallinen osaaminen. ”Betolarin pilvipohjaisen tekoälyalustan avulla olemme esimerkiksi analysoineet ja mallintaneet yli 250:stä eri teollisuuden sivuvirrasta saatuja tietoja, minkä avulla pystytään muun muassa optimoimaan betoni- ja geopolymeerireseptit lujuuden ja muiden ominaisuuksien suhteen”, kertoo Olli Kilpeläinen (VP Data Platform and Ecosystem) yhtiön työstä sementin korvaamiseksi betonin valmistuksessa teräs-, kaivos-, metsä- ja energiateollisuuden sivuvirroista valmistetuilla sideaineilla. ”Meidän on myös rikottava toimialojen rajoja, jotta voimme löytää uusia ratkaisuja. Se edellyttää avointa toimintakulttuuria, tutkimusta ja kehitystä sekä yhteistyötä suurten ja pienten yritysten, julkisen sektorin ja tutkimuslaitosten välillä”, Kalpala linjaa.

Betolar on ensimmäisenä suomalaisyrityksenä valjastanut tekoälyn isosti kiertotalouden ajuriksi. Se mahdollistaa tarkan tiedon jakamisen käytettävissä olevista sivuvirtojen materiaaleista ja niiden liikkeistä. Digitalisaatio mahdollistaa myös uudenlaisten kumppanuuksien ja yhteistyöalustojen luomisen yli maantieteellisten rajojen. ”Pitkälle kehitetty analyysipalvelumme on kuin liima nykyhetken ja tulevaisuuden välissä”, Kalpala kuvaa. Betolarin sivuvirta-analyysi perustuu jatkuvasti kehittyvään tietokantaan, joka sisältää yli 100000 kirjattua laboratoriotestiä ja se yhdistää monialaisesti fyysikoiden, kemistien ja data-analyytikkojen asiantuntemuksen. Tekoälyllä tehostettu palvelu mahdollistaa erittäin nopean analyysin verrattuna perinteisiin menetelmiin ja lisäksi yhteistyö takaa asiakkaalle pääsyn Betolarin laajaan liiketoimintaekosysteemiin. Tavoitteena on, että jäte- ja sivuvirroille löydetään uusi sijoituspaikka toisen tuotteen raaka-aineena tai rakennusmateriaalina, kun jätemateriaalilla tai sivuvirralla korvataan joku neitseellinen materiaali. Esimerkiksi teollisuuden tuhkaa tai metsäteollisuuden viherlipeäsakkaa voidaan käyttää maarakennukseen ja korvaamaan kiviaineksia.

Sivuvirtojen kysyntä ylittää reilusti tarjonnan, sillä esimerkiksi betonintuotannon nykytasolla sementin korvaaminen kokonaan sivuvirtamateriaaleilla, kuten lentotuhkalla ja masuunikuonalla, edellyttäisi neljää miljardia tonnia sivuvirtamateriaaleja vuodessa. Sellaisia määriä ei sivuvirtoja ole saatavilla markkinoilla, mutta niitä on jalostettavissa muista sivuvirroista moninkertainen määrä tarpeeseen nähden. Betolarin alusta tehostaa ei vielä hyödynnettyjen sivuvirtojen hyödyntämistä soveltuvaksi sideainekäyttöön. ”On tarpeen tunnistaa ja ottaa käyttöön uusia sivuvirtamateriaaleja, joita voidaan saada eri teollisuudenaloilta, kuten teräs-, energia- ja kaivosteollisuudesta”, Kalpala sanoo.

Lähde: Betolar Oyj