Business Finland: Miksi EU:n rakentamis- ja energiarahoitusta ei tule suomalaisille yrityksille?

EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma Horisontti Eurooppa tarjoaa rahoitusta yrityksille niiden kilpailukyvyn vahvistamiseen. Suomalaiset ovat hakeneet ja saaneet rahoitusta yleensä hyvin, mutta rakennetun ympäristön ja energiatehokkuuden rahoitusta ei tilastojen mukaan meille kuitenkaan tule. Horisontti Euroopasta on myönnetty rahoitusta kaikkiaan 43,732 miljardia euroa ja suomalaisille osallistujille siitä on varmistunut yhteensä 1,231 miljardia euroa.

Suomalaisten rakentamiseen ja energiatehokkuuteen liittyvien hakemusten läpimeno on ollut vuodesta 2021 lähtien vain kahdeksan prosenttia, vaikka hakemuksia on lähetetty suhteessa saman verran kuin muilla aloilla. Ilmastotutkimuksessa läpimeno on ollut 44 prosenttia. Lähes yhtä koviin lukuihin on päästy liikenteessä, 38 prosenttia. Keskiarvo ilmasto-, energia- ja liikennealueilla on ollut 27 prosenttia. ”Suomi tunnetaan EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksessa innovatiivisuudesta, kestävyydestä ja kehittyneistä teknologisista ratkaisuista. Hyvästä maineesta huolimatta suomalaiset yritykset ja muut organisaatiot jäävät muista jälkeen rakennetun ympäristön ja energiatehokkuuden rahoituksessa verrattuna esimerkiksi ilmastoon, energiantuotantoon ja liikenteeseen liittyviin aiheisiin, toteaa Markku Pekonen”, EU:n ja kansainvälisen yhteistyön asiantuntija Business Finlandista.

Tulos on yllättävä, kun ottaa huomioon Suomen asiantuntemuksen kestävän rakentamisen, energiatehokkaiden teknologioiden ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvissä järjestelmissä. ”Suomella on maailmanlaajuinen maine kestävän kehityksen saralla; sijoitumme jatkuvasti korkealle globaalilla kestävyyden indikaattorilla ja meillä on vahva kokemus uusiutuvan energian ratkaisuista, vähähiilisestä rakentamisesta ja älykaupunkikonsepteista. Hyviä esimerkkejä osaamisestamme ovat Betolarin vähähiilinen Geoprime –rakennusmateriaali ja Sitowisen Smartlas-työkalu luonnon monimuotoisuusraportointiin”, Pekonen jatkaa.

Suomella on monta syytä menestyä rakennetun ympäristön ja energiatehokkuuden rahoitushauissa. Suomalaiset yritykset ovat myös tunnettuja edistyksellisistä energiatehokkaista lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmistä, puurakentamisen kestävistä ratkaisuista sekä energiatehokkuutta parantavista digitaalisista ratkaisuista. Suomen kunnianhimoiset tavoitteet ilmastoneutraalisuuden saavuttamiseksi tukevat Horisontti Euroopan tavoitteita ja sopivat yhteen EU:n politiikkaan. Suomalaisilla innovaatioilla voisi olla merkittävä vaikutus muihinkin EU:n ohjelmiin, jotka tähtäävät hiilineutraaliuteen ja urbaanin kestävyyden parantamiseen.

Monet suomalaiset yritykset hakevat edelleen rahoitusta melko kapeisiin tai teknispainotteisiin projekteihin, jotka eivät usein linkity laajempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten energiayhdenvertaisuuteen, osallisuuteen tai skaalautuviin poikkitieteellisiin innovaatioihin. Tämä puutteellinen yhteys vähentää projektien kilpailukykyä EU-maailmassa. ”Toisaalta suomalaisilla yrityksillä on asiantuntemuksensa ja teknologisen osaamisensa ansiosta potentiaalia nousta Horisontti Euroopan keskeisillä alueilla johtavaan asemaan. Omaksumalla strategisemman lähestymistavan voimme avata uusia kasvumahdollisuuksia ja vakiinnuttaa paikkamme Euroopan innovaatiotoiminnan etulinjassa”, Pekonen summaa.

Lähde: Business Finland