Business Finland tarttuu kiertotalouden pullonkaulaan – kuluttajabrändit aliedustettuina myönnetyssä rahoituksessa

Business Finland haluaa auttaa kuluttaja- ja palveluliiketoiminnan yrityksiä kasvattamaan kiertotaloutta. ”Business Finlandia ei ehkä ensisijaisesti mielletä kuluttajapalveluliiketoiminnan rahoittajaksi, mutta sitä tuetaan yhtä lailla kuin teknologisiakin ratkaisuja. Kestävää kehitystä tukevien palvelujen kysyntä kasvaa entisestään tulevaisuudessa, ja myös niiden kehittämiseen meillä on tarjota rahoitusta ja tukea”, sanoo Anne Rahikainen. ”Aineeton arvonluonti on iso mahdollisuus. Haluamme kannustaa erityisesti kuluttajaliiketoiminnan pieniä ja keskisuuria yrityksiä kehittämään uusia kiertotalouden ratkaisuja”, hän jatkaa.

Rahikaisen mukaan ideaalitilanteessa myös kuluttajaliiketoiminnan kiertotaloudesta syntyy uusi vientitoimiala Suomeen. Business Finland haluaisi nähdä tällä alalla entistä laajempaa yhteistyötä yritysten ja tutkijoiden välillä.

EU:n ekosuunnittelua koskeva asetus hyväksyttiin 2024 (2024/1781). Se luo uusia vaatimuksia EU-markkinoille tuleville tuotteille. Tämä avaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia, mutta tuo mukanaan myös haasteita. Toinen esimerkki on vuonna 2027 voimaan tuleva asetus digitaalisesta tuotepassista, jonka avulla yritykset voivat tarjota ostajalle tietoa raaka-aineiden alkuperästä, ympäristövaikutuksista, elinkaaresta ja lopputuotteen kierrätyksestä. ”Tavoitteena on minimoida luonnonvarojen kulutus ja suojella ympäristöä, ja tässä direktiivi on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Tämä tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuden erottua markkinoilla tarjoamalla kestävämpiä, pitkäikäisempiä ratkaisuja”, Rahikainen kertoo.

Rahikaisen mukaan kuluttajien motivointi vastuullisiin valintoihin on haaste, sillä hinta on edelleen ratkaiseva tekijä ostopäätöksissä. Jos ratkaisujen vastuullisuus lisää niiden hintaa, se samalla usein jarruttaa kysyntää. ”Verotukselliset kannustimet, kuten korjaamisen verotuksen keventäminen ja jopa pohdinta käytetyn tavaran arvonlisäveron poistamisesta, voisivat tukea tätä siirtymää. Esimerkiksi suutaripalveluista joutuu maksamaan enemmän kuin jos ostaisi uudet halvalla tuotetut kengät. Nyt Suomessa on löydettävä myös muita keinoja, joilla yritykset voivat hyötyä kestävän kehityksen vaatimusten täyttämisestä ilman, että hinta kohoaa kuluttajille kohtuuttomaksi”, Rahikainen sanoo.

Lähde: Business Finland