“Maa- ja metsätaloudesta tulevat ravinteet rehevöittävät sisävesiä ja Itämerta. Näkyvä seuraus ovat esimerkiksi jokakesäiset sinileväkukinnot ja samea vesi. Haluamme vähentää ravinnekuormitusta käytännön teoilla”, kertoo WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen.
Kuluneena kesänä ja syksynä WWF on rakennuttanut seitsemän vesienhallintakohdetta, joiden joukossa on esimerkiksi kosteikkoja ja kaksitasouomia. RANKKU 2 ja VALUTA 3 -hankkeissa työ on keskittynyt Länsi-Uudellemaalle, jotta tulokset yltäisivät koko valuma-alueelle ja olisivat näin mahdollisimman vaikuttavia. Vesiin valuvan ravinnekuormituksen vähentämisestä ja uusista kosteikoista hyötyvät Itämeren lisäksi muu luonto sekä maanviljelijät ja -omistajat.
“Kosteikot sitovat ravinteita, mutta myös hillitsevät tulvia. Paikalliset maanomistajat haluavat lähteä rakennuttamaan kanssamme kosteikkoja tai muita vesienhallintaratkaisuja, jotta tulvia olisi helpompi hallita. Monille myös luontoarvojen tukeminen on tärkeää. Kosteikoilla viihtyy valtava määrä lajeja hyönteisistä lintuihin, lepakoihin ja nisäkkäisiin”, kuvailee WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen.
Kesällä WWF toteuttikin ensimmäistä kertaa linnustokartoituksen rakentamillaan kosteikoilla. Kartoituksissa havaittiin jopa puolet Suomesta pesivistä lintulajeista. 36 kosteikoilla tavatuista lajeista oli uhanalaisia. Erittäin uhanalainen mustakurkku-uikku havaittiin viime kesänä WWF:n rakennuttamalla kosteikolla.
Itämerellä on toivoa
Itämeren heikosta tilasta on uutisoitu vuosia. Nyt tilanne on kuitenkin käännekohdassa, sillä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin merestä poistuu enemmän fosforia kuin sinne päätyy. Fosforin poistuma ei ole vielä suuri, mutta ilman kosteikoita ja muita vesiensuojelutoimenpiteitä Itämeri olisi huomattavasti huonommassa tilassa.
“Tämä on erittäin toivoa herättävää. Olemme työskennelleet Länsi-Uudellamaalla jo vuosien ajan yhdessä maanomistajien kanssa. Maanomistajat tekevät pelloilla asioita oikein, ja ovat lisäksi avoimia edistämään vesienhallintaa maillaan, mikä tukee pelloilla tehtyjä vesiensuojelutoimia. Pitkäjänteisyys tuottaa tuloksia”, Kokkonen iloitsee.
Maanomistajien lisäksi yritykset ovat innostuneet Itämeren tilan parantamisesta. Kuluvana vuonna WWF on esimerkiksi rakentanut Lidlin kanssa kosteikon ja Coca-Cola Suomen kanssa kaksitasouoman. “Yhdessä voimme parantaa niin sisävesien kuin Itämeren tilaa. Tulevaisuudessa olisi erittäin tärkeää, että yritysten osallistuminen valtion osarahoittamiin vesiensuojeluhankkeisiin tehtäisiin helpommaksi. Ilman yksityisen sektorin panostuksia vesiensuojelun tavoitteita ei saavuteta”, Kaasonen toteaa.
Erilaisia WWF:n toteuttamia vesiensuojelun toimenpiteitä
Kosteikko. Alue, joka on pysyvästi tai tilapäisesti veden peitossa ja jossa kasvaa vesi- ja kosteikkokasvillisuutta. Kosteikot tasaavat virtaamia ja ovat tärkeitä elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille.
Kaksitasouoma. Uoma, joka muodostuu kahdesta eri tasosta. Alempi taso pysyy veden peitossa kuivinakin aikoina. Tulva-aikana vesi nousee ylemmälle tasolle, tulvatasanteelle, johon veden laskettua myös osa ravinne- ja kiintoainekuormituksesta jää.
Pohjakynnys. Kivistä rakennettu, veden virtausta sääntelevä rakenne uomassa. Kynnys hidastaa veden virtausta ja ravinteiden kulkua. Edullinen ja tehokas toimenpide.
VALUTA 3 on saanut rahoitusta Uudenmaan ELY-keskukselta. RANKKU 2 -hankkeesta 70 % rahoitetaan Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Osassa kohteista on käytetty Rudus Oy:n lahjoittamia kiviä.
Lähde: WWF Suomi
The post Enää kaksi vuotta aikaa saavuttaa vesien hyvä ekologinen tila – nämä WWF:n rakennuttamat kohteet auttavat Itämerta appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.