Suomi ja muut jäsenmaat laativat parhaillaan EU:n ennallistamisasetuksen velvoittamia kansallisia ennallistamissuunnitelmiaan. Samalla kuitenkin koko asetuksen perusta on uhattuna: Suomessa ei vielä hahmoteta riittävästi ennallistamisen hyötyjä, ja maaliskuun alussa Petteri Orpo lähetti komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille kirjeen lukuisista heikennysehdotuksista ennallistamisasetukseen. Mikäli Orpon esittämät heikennykset menisivät läpi, Suomen luonnon tila ei käytännössä parantuisi kovinkaan paljon ja myös muun muassa taloushyödyt jäävät silloin saamatta.
Suomen on lopetettava lobbaaminen asetuksen vesittämiseksi ja satsattava ennallistamisen vaikuttavaan toimeenpanoon. Siihen tarvitaan:
Tiedeperustaiset ennallistettavat pinta-alat. Suomessa on riittävästi tietoa luonnon tilasta, ennallistamisen tarpeista ja menetelmistä vaikuttavan suunnitelman laatimiseksi. Toimivat ohjauskeinot. Aiheuttaja maksaa -periaate tulee ottaa käyttöön. On valtion etu, että jos luonnon tilaa tulevaisuudessa edelleen heikennetään, sen ennallistamisen maksaa haitan aiheuttanut toimija. Luonnonarvomarkkinoiden käynnistämiseen tarvitaan velvoittavaa ekologista kompensaatiota.
Riittävä rahoitus. Valtiovarainministeriön tulee laatia tarkempi arvio ennallistamisen taloudellisista hyödyistä sekä laatia skenaariotarkastelu, jossa hyödyt huomioidaan osana maankäyttösektorin talouden kestävyyden muutosta. Kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnos jätetään Euroopan komissiolle syyskuussa 2026. Lopullinen ennallistamissuunnitelma jätetään syksyllä 2027. Tässä välissä Suomessa ehditään käydä vaalit, ja seuraavan hallituksen on ymmärrettävä ennallistamisen merkitys, jotta ennallistamissuunnitelmasta tulee vaikuttava.
Lähde: WWF Suomi
The post Ennallistamissuunnitelma on merkittävin luonnonsuojelupäätös vuosikymmeniin – Katso tästä mitä jokaisen kansanedustajan tulisi siitä tietää appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.