Etelämannersopimus edellyttää Suomelta merkittävää tieteellistä tutkimustyötä – FINNARP 2024 -retkikunta valmiina lähtöön

Suomalainen FINNARP 2024 -retkikunta aloittaa matkansa Etelämantereelle 13. joulukuuta. Retkikunta asuu ja työskentelee Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla kahden kuukauden ajan. Retkikunta palaa Suomeen helmikuussa. Etelämantereella retkikunta kerää automaattisten mittalaitteiden ympäri vuoden tallentamaa tietoa. Aboalla ja sen ympäristössä on muun muassa sääasemia, satelliittiheijastimia, maan ja jään järistyksiä mittaava seismometri ja geodeettisia tutkimuksia tukeva GNSS-asema. Lisäksi retkikunta uusii Aboalla sen perustamisesta asti eli 30 vuotta palvelleet voimakoneet. Työ on osa Aboan tutkimusinfrastruktuurin energiajärjestelmän uudistamista, mikä varmistaa tutkimustyön jatkumisen tulevaisuudessa ja turvaa pitkien mittausaikasarjojen jatkuvuuden. ”Kun lähdemme paluumatkalle, tutkimusasema Aboa ja sen laitteet ovat sellaisessa kunnossa, että tutkimustyö voi jatkua ja Suomi noudattaa kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen vaatimuksia”, kertoo retkikunnan johtaja Mika Kalakoski, joka on työskennellyt Etelämanner-operaatioissa yli 25 vuoden ajan. Varsinaisen tutkimustyön lisäksi retkikunnan tehtäviin kuuluu Aboan huolto. Tutkimusaseman polttoainevarastot täydennetään yhteistyössä Saksan Neumayer III -tutkimusaseman kanssa tela-ajoneuvokaravaanilla.

Ilmatieteen laitoksella toimiva Suomen Etelämanner-operaatiot FINNARP vastaa tutkimusasema Aboan ylläpidosta ja järjestää Suomen Etelämanner-tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt. Tutkimusmatkoja tehdään vuosittain Etelämantereelle noin kahden kuukauden ajan marras- ja helmikuun välisenä aikana, jolloin Etelämantereella on kesä. Lämpötila pysyttelee tällöin 0‒20 pakkasasteen välillä. Etelämantereen kesälle on tyypillistä jatkuva valo ja voimakas auringon säteily sekä voimakkaat lumimyrskyt. ”Moniin asioihin voimme valmistautua ennakkoon, mutta lopulta retkikunnan aikataulun määrittävät sääolosuhteet. Luonnon edessä olemme nöyränä”, Kalakoski korostaa. Retkikuntaan kuuluu seitsemän henkeä: retkikunnan johtaja, kaksi erikoisuunnittelijaa, tekninen asiantuntija, konemestari, kokki ja lääkäri.

Kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen jäsenyyden edellytyksenä on merkittävän tutkimustoiminnan toteuttaminen alueella. Suomi toteuttaa tätä ylläpitämällä tutkimusasema Aboaa, joka palvelee jatkuvia ympärivuotisia mittauksia ja alueella vierailevia tutkijoita. Kuluvalla tutkimuskaudella retkikunta tukee kansainvälistä ja monivuotista Etelämantereen reuna-alueita tutkivaa RINGS-lentomittauskampanjaa. Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla noin 130 kilometrin päässä rannikolta. Tutkimusasema on rakennettu Etelämantereen kesän 1988‒1989 aikana. Oman tutkimusaseman rakentamisen jälkeen Suomesta on tehty tutkimusmatkoja Etelämantereelle säännöllisesti. Tutkimusaiheet ovat liittyneet muun muassa ilmakehätieteisiin, geologiaan ja geofysiikkaan.

Lähde: Ilmatieteen laitos