Suomi ei voinut antaa tukeaan neuvottelujen lopputulokselle ja äänesti ennallistamisasetusta vastaan Suomelle aiheutuvien, muita jäsenmaita suhteellisesti suurempien kustannusten vuoksi. Suomi on vaikuttanut neuvotteluprosessin aikana aktiivisesti ennallistamisasetuksen sisältöön ja tehnyt tiiviisti yhteistyötä muiden jäsenmaiden kanssa. Suomi on pyrkinyt neuvotteluissa vaikuttamaan etenkin niihin kohtiin, joilla voidaan vähentää meille toimeenpanosta koituvia kustannuksia. Suomi on ajanut jäsenmaiden erilaisten olosuhteiden parempaa huomioimista ja toimeenpanon joustojen lisäämistä. Suomen esittämien muutosten avulla Suomelle koituvia kustannuksia on saatu kohtuullistettua.
“Nyt lähdemme etsimään keinot, joilla asetuksen toimeenpano on Suomen oloissa mahdollisimman kustannustehokasta ja yhteensovitettavissa elinkeinoihimme. Vaikka ennallistamisasetus on Suomelle nyt selvästi aiempia versioita toteuttamiskelpoisempi, emme edelleenkään voineet tukea lopputulosta, koska mahdollisuuksia reilummalle kustannusjaolle olisi ollut. Keskustelussa sai kuitenkin laajasti kannatusta tarve kohtuullistaa kuluja ja toimia oikeudenmukaisesti, joten sen tulee näkyä toimeenpanossa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
Euroopan parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen 27. helmikuuta. Asetus tulee voimaan 20 päivän kuluttua sen julkaisusta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jäsenmaiden tulee laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Suomessa ennallistamisasetuksen mukaisen ennallistamissuunnitelman laatimiseen on varauduttu muun muassa keskeisimpiä selvityksiä käynnistämällä.
Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Asetus tuo sitovia tavoitteita ja velvoitteita luonnon tilan parantamiseksi eri elinympäristöissä. Toimenpiteiden on tarkoitus kattaa vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Asetus koskee muun muassa soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä, maatalousympäristöjä, pölyttäjiä sekä kaupunkiympäristöjä.
Euroopan komissio antoi ehdotuksen ennallistamisasetukseksi kesäkuussa 2022. Ennallistamisasetusehdotus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Lähde: Ympäristöministeriö
The post EU:n ennallistamisasetukselle jäsenmaiden tuki – asetus voimaan heinä-elokuussa appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.