Euroopan unionin uudistettu jätteensiirtoasetus (2024/1157) astui voimaan 20.5.2024. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa kiertotaloutta EU:ssa ja unionin omavaraisuutta jätteiden käsittelyssä. Tavoitteena on myös torjua ja paljastaa laittomia jätesiirtoja entistä tehokkaammin. EU:n asetukset ovat sitovia säädöksiä, joita on sovellettava kaikilta osiltaan kaikissa jäsenmaissa. Myös Suomen kansalliseen jätelainsäädäntöön on tarvetta tehdä muutoksia.

Uusi asetus tiukentaa jätteiden vientiä EU:n ulkopuolelle ja asettaa sille uusia vaatimuksia. Jätettä EU:n ulkopuolella vastaanottavan laitoksen täytyy olla jatkossa kolmannen osapuolen auditoima. Jätteen viejän vastuulla on varmistaa, että vastaanottaja on EU-komission ylläpitämässä auditoitujen laitosten rekisterissä ja että jäte käsitellään asetuksessa määritellyllä, ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Lisäksi komissio alkaa ylläpitää listaa OECD:n ulkopuolisista maista, joihin ns. vihreitä jätteitä, esimerkiksi puhdasta metalliromua tai jätepaperia, saa viedä. OECD:n ulkopuolisten maiden, kuten Intian, Kiinan ja Afrikan maiden, tulee pyytää komissiolta pääsyä listalle. Uusi asetus tiukentaa ehtoja, joiden perusteella jätteitä voidaan siirtää loppukäsiteltäväksi EU-maasta toiseen. Jätteiden siirto loppukäsiteltäväksi on kielletty myös EU:n sisällä tietyin poikkeuksin. Siirto loppukäsiteltäväksi voidaan hyväksyä esimerkiksi siinä tapauksessa, että jätettä ei voida sen syntymaassa käsitellä teknisesti toteuttamiskelpoisella ja taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Uuden asetuksen myötä niin sanottujen vihreiden jätteiden siirroista on ilmoitettava etukäteen ennen siirron alkamista sähköisessä järjestelmässä. Myös näiden jätteiden vastaanottamisesta ja hyödyntämisestä on ilmoitettava. Muutos on merkittävä, sillä tähän mennessä toimijoilla ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa ns. vihreistä siirroista viranomaisille reaaliaikaisesti.

Uudella asetuksella halutaan erityisesti rajoittaa muovijätteen vientiä kolmansiin maihin. Kaiken muovijätteen vienti OECD:n ulkopuolelle kielletään 2,5 vuoden päästä asetuksen voimaantulosta. Viiden vuoden päästä asetuksen voimaantulosta vienti on mahdollista tiukoin edellytyksin. Lisäksi myös vaarattoman eli ns. vihreän muovijätteen vienti EU:n ulkopuolelle vaatii jätesiirtoluvan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.

Jätesiirtoilmoitusten käsittelyyn kehitetään parhaillaan EU-tasoista sähköistä järjestelmää, jossa ilmoitusten käsittely EU-maiden välillä jatkossa tapahtuu. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön kahden vuoden päästä asetuksen voimaantulosta eli toukokuussa 2026. Suomessa kansallisen jätesiirtojärjestelmän Finnish TFS:n käyttö jatkuu, ja se tullaan liittämään EU:n keskusjärjestelmään.

Pääosaa asetuksen muutoksista aletaan soveltaa kahden vuoden päästä asetuksen voimaantulosta. Vaarattoman jätteen viennin rajoitukset OECD-maiden ulkopuolelle astuvat kuitenkin voimaan vasta kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. EU-komissio antaa lisäksi delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä, jotka tarkentavat ja selkeyttävät tiettyjä asetuksen artikloja. Ennen asetuksen soveltamista sovelletaan nykyistä asetusta (1013/2006).

Lähde: Suomen ympäristökeskus

The post EU:n uuden jätteensiirtoasetuksen tavoitteena lisätä jätteen hyödyntämistä unionin sisällä ja vähentää jätevientiä OECD-maiden ulkopuolelle appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.