Hallitus esittää muutoksia rakennusten energiatodistussääntelyyn ja vähähiilisyyden ohjaukseen

Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi rakennusten energiatodistuksista annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta. Esityksellä toimeenpannaan uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2024/1275/EU) edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Keskeiset muutokset koskevat energiatodistuksen sisältöä, todistuksen laatimista ja päivittämistä sekä uutta rakennuksen perusparannuspassia.

Energiatodistuksen sisältö laajenee
Energiatodistus tulee sisältämään jatkossa laajemmin tietoa muun muassa rakennuksen uusiutuvan energian osuudesta, omasta energiatuotannosta, rakennuksen elinkaaren hiilidioksidipäästöistä sekä älykkäistä rakennusjärjestelmistä. Lisäksi todistukseen liitetään sen laatijan suositukset energiatehokkuuden ja sisäympäristön kehittämiseksi sekä päästöjen vähentämiseksi. Tarkoituksena on mahdollistaa rakennusten energiatehokkuuden vertailu ja edistää energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä.

Rakentamislain muutoksella rakennuksen elinkaaren aikainen ilmakehän lämmityspotentiaali (Global Warming Potential, GWP) tuotaisiin direktiivin edellyttämällä tavalla osaksi kansallista sääntelyä. Käytännössä rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkitiedot olisi ilmoitettava jatkossa energiatodistuksessa. Velvoite koskisi 1.1.2028 alkaen uusia rakennuksia, joiden hyötypinta-ala on yli 1 000 m², ja 1.1.2030 alkaen kaikkia uusia rakennuksia, ellei niitä ole erikseen vapautettu velvoitteesta.

Tietojen sisällyttäminen energiatodistukseen edellyttää rakentamislain 38 §:ssä säädetyn ilmastoselvityksen ja rakennustuoteluettelon laatimisvelvoitteen laajentamista direktiivin vaatimuksia vastaavaksi. Jatkossa ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo olisi laadittava hieman nykyistä laajemmalle joukolle uusia rakennuksia. Esimerkiksi erillispientaloihin rakentamislain 38 §:n mukaiset velvoitteet tulisivat esityksen mukaan sovellettaviksi 1.1.2030 alkaen.

Lisäksi rakentamislain 38 a §:ssä säädettyjen hiilijalanjäljen raja-arvojen soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa direktiivin edellyttämällä tavalla siten, että ne koskisivat vuodesta 2030 alkaen kaikkia rakennuksia, ellei rakennusta ole erikseen rajattu velvoitteen ulkopuolelle.

Lue koko uutinen>>

Lähde: Ympäristöministeriö