Kimalaiselta näyttävä, lentävä saivartaja levittää eläviä toukkia loppukesällä. Naarassaivartaja ampuu limahyytelön sisällä olevia, muutaman millimetrin pituisia toukkia suoraan hirven sieraimeen. Sieltä toukat vaeltavat eläimen nieluun, jossa ne talvehtivat, kehittyvät ja kasvavat jopa neljän sentin pituisiksi. Nielussa mönkivät toukat aiheuttavat sietämätöntä kutinaa, joten keväällä hirvi kakoo, aivastaa ja yskii niitä maahan. Maassa toukat koteloituvat, kehittyvät aikuisiksi saivartajiksi ja pariutuvat, jolloin loistoukkien kehitys ja levitys alkaa uudelleen. Hirvennenäsaivartaja on isäntäeläinspesifinen eli se etsii hirven kasvualustakseen. Vahinkoja kuitenkin sattuu eli saivartaja ei välttämättä erota hirveä ja koiraa toisistaan. Jopa ihmisen silmästä ja ylähuulesta on löydetty hirvennenäsaivartajan toukkia, jonne saivartaja on ne erehdyksessä ruiskauttanut. Toukkia on vaikea havaita niiden pienen koon ja niitä suojelevan liman takia. Silmässä toukka voi tuntua siltä, kuin silmässä olisi roska, joka on tiukasti kiinni.
Bordercollieen pesiytyneen hirvennenäsaivartajan aiheuttamien oireiden syyksi luultiin aluksi vierasesinettä, koska oireet alkoivat niin äkisti metsälenkillä. Eläin ensin kakoi ja alkoi seuraavana päivänä yskiä. Yskä paheni seuraavien päivien aikana. “Koiralle tekemässäni hengitysteiden tähystystutkimuksessa löytyi henkitorvesta ja keuhkoputkesta pieniä, valkoisia ja liikkuvia saivartajan toukkia, kertoo eläinlääketieteen tohtori”, pieneläinten sisätautien dosentti, erikoiseläinlääkäri Henna Laurila Evidensian Lahden eläinlääkäriasemalta. Osa toukista pyydystettiin tähystyspihdeillä ja lähetettiin tarkempaan analyysiin Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoihin. Bordercollielle määrättiin laajakirjoinen loislääke, joka tehosi vaivaan nopeasti.
Hirvennenäsaivartajan toukkia on löydetty kerran aiemminkin lemmikkieläimeltä, loppukesällä 2020 suomenlapinkoiran nenästä. Tällöin oireena oli voimakas aivastelu. Myös tämän löydön teki eläinlääkäri Henna Laurila tähystäessään koiraa Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Löydöstä tehtiin tieteellinen julkaisu. “Ehkä näiden toukkien päätyminen koiran kiusaksi on yleisempää kuin luulemme”, pohtii Laurila. Koska saivartaja on isäntäspesifinen loinen, on koira hirvennenäsaivartajalle niin sanottu vahinkoisäntä. Toistaiseksi ei tiedetä, voiko hirvennenäsaivartajan toukka kasvaa nelisenttiseksi koirassa kuten hirvessä.
The post Hirvennenäsaivartajaa tavattu koirilla appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.