Hyyteen eli vedessä virtaavien jääkiteiden kasautuminen on nostanut jokien vedenpintaa eri puolilla maata. Tulviva vesi on vaurioittanut rantarakenteita ja kastellut paikoin mökkejä ja ulkorakennuksia. Useita rakennuksia on ollut veden saartamana. Vastaavassa laajuudessa hyydetulvia on harvoin. Hyydetulvat ovat myös loppuviikolla mahdollisia sulana virtaavilla jokiosuuksilla, mikäli pakkaset jatkuvat.

“Näin laajalti ei ole hyydetulvia ollut kuin vuosien 2014 ja 2016 tammikuussa. Tämä ilmiö on yleistynyt ilmastonmuutoksen myötä. 1900-luvulla ei näin laajoja hyydetulvia ole esiintynyt”, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Harvinaisen laaja-alaisen hyydetulvatilanteen kehittymiseen on vaikuttanut lauha ja sateinen joulukuu, jonka jäljiltä vesistöt olivat sulia ja virtaamat suuria. Kova pakkasjakso voi tällöin synnyttää virta- ja koskipaikoille hyydettä eli jääkiteitä, jotka voivat kasaantua ja muodostaa patoja.

Mikä on hyydetulva ja miten sitä torjuntaan?

Hyydetulva on talvinen ilmiö, jossa joessa virtaavaan veteen muodostuu pakkasella hyydettä eli jääkiteitä, jotka kasaantuessaan tukkivat uoman aiheuttaen paikallisen nopeastikin kehittyvän tulvan. Tämä tapahtuu usein alkutalvella, kun joessa on suuri virtaus eikä hyyteen muodostumiselta suojaavaa jääkantta vielä ole.

Hyydetulvia voidaan torjua säännöstelyllä ja juoksutusten hallinnalla suurten vesistöjen laskujoissa kuten Kokemäenjoki ja Kymijoki. Mikäli hyydepatoja pääsee muodostumaan, niitä voidaan purkaa kaivinkoneilla, räjäyttämällä tai lapioimalla olosuhteiden mukaan.

Vahinkoja on torjuttu eri puolilla Suomea

Elinvoimakeskukset ja pelastuslaitokset ovat purkaneet hyydepatoja rakennuksien suojaamiseksi muun muassa Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla.

Pohjois-Pohjanmaalla Kiiminkijoen ja Sanginjoen varrella on edelleen vapaa-ajan rakennuksia ja Utajärvellä myös asuinrakennus tulvaveden saartamina. Pudasjärvellä vesi on nousussa ja uhkaa vapaa-ajan rakennuksia.  Talousrakennuksia on jo kastunut.

Pohjois-Savossa hyydetulva on uhannut vapaa-ajan rakennuksia mm. Sonkajärvellä, Pielavedellä, Vieremällä ja Kiuruvedellä, ja hyydepatoja on purettu jopa räjäyttämällä.

Pohjalaismaakunnissa hyyde on nostanut jokien vedenpintaa mm. Lapuanjoella ja Ähtävänjoella. Hyydepatoja on purettu kaivinkoneella Ähtävänjoella Pedersöressä ja Kruunupyynjoella Kruunupyyssä. Lapuanjoen vesistöalueella pinta on parhaillaan nousussa Nurmonjoen latvavesillä Kuorasluomassa.

Kokemäenjoen ja Kymijoen hyydetulvien torjunta on onnistunut hyvin. Merkittävälle osalle jokiuomista on saatu muodostumaan hyydetulvia ehkäisevä jääpeite pienentämällä järvien juoksutuksia.

Lähde: Syke

The post Hyydetulvia harvinaisen laajalti eri puolilla maata – rakennuksia paikoin kastunut appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.