Viime vuonna suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa onnettomuuksia ei tapahtunut, mutta vakavien vaaratilanteiden määrä (yhteensä 7) kasvoi edellisvuosiin verrattuna hiukan. Kolmessa tapauksessa suomalainen lentokone oli vähällä törmätä droneen ulkomailla. Droneja oli lennätetty selkeästi väärässä paikassa, joko liian lähellä kiitotietä tai huomattavan korkealla. Lisäksi lääkärihelikoptereille tapahtui talviolosuhteissa kaksi vakavaa vaaratilannetta. Helsinki-Vantaan-lentoasemalla tapahtui myös kaksi vakavaa vaaratilannetta. Toisessa lentokone joutui palaamaan lintutörmäysten jälkeen laskuun ja toisessa lapsimatkustaja oli kävellä viereiselle seisontapaikalle rullanneen koneen potkureihin. Vuonna 2023 tapahtui 59 kiitotiepoikkeamaa eli tapausta, jossa ilma-alus, ajoneuvo tai henkilö oli virheellisesti kiitotiellä tai sen suoja-alueella. Määrä oli edellisvuosia suurempi. Tyypillisesti maa-ajoneuvojen aiheuttamia kiitotiepoikkeamia tapahtuu eniten talvikuukausina.
Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa tapahtui neljä onnettomuutta. Vuosi sujui onnettomuuksien määrällä mitattuna selvästi viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoa paremmin. Valitettavasti yksi onnettomuuksista johti kuolemaan, kun näytöstaitolennolla ollut lentokone syöksyi maahan ja lentäjä menehtyi. Vakavia vaaratilanteita tapahtui 13, joka on kymmenen vuoden keskiarvon alapuolella.
Vuonna 2023 Traficom sai ilmailun toimijoilta reilusti yli 18 000 lentoturvallisuusilmoitusta, mikä on selvästi yli kaksinkertainen määrä vuosien 2013–2022 keskiarvoon verrattuna. Suurin syy kasvaneeseen ilmoitusmäärään parina viime vuonna oli lisääntynyt GPS-häiriöilmoitusten määrä, joita tehtiin noin 7 500 vuonna 2023 ja noin 1 500 vuonna 2022. Ilma-alusten satelliittinavigointijärjestelmien häiriöitä havaittiin edelleen erityisesti konfliktialueiden läheisyydessä. Häiriöt eivät aiheuttaneet merkittäviä vaikutuksia lentoturvallisuudelle. Toisaalta myös muiden lentoturvallisuusilmoitusten määrä oli aiempia vuosia suurempi. Raportointiaktiivisuus on kehittynyt hyvään suuntaan onnettomuuksien ja merkittävämpien vaaratilanteiden määrän pysyessä pienenä. “Ilmailun toimijoiden raportointi on olennainen osa ilmailun turvallisuusketjua. Raportointi on anonyymiä ja niin toimijoiden kuin viranomaisen analysoinnissa keskitytään turvallisuuden lisäämiseen ei syyllisten etsimiseen”, sanoo ilmailusta vastaava johtaja Jari Pöntinen.
Ilmailun turvallisuus perustuu moniin tekijöihin ja sitä pyritään parantamaan jatkuvasti. Vuonna 2023 Suomen ilmailun turvallisuudenhallinnan toimenpiteiden painopisteinä olivat Ukrainan sodan aiheuttamien toiminnan muutosten ja uhkien tunnistaminen ja huomiointi valvonnassa sekä turvallisuuden edistämisessä. Ilmailun kyberturvallisuuden kehittäminen jatkui vahvasti. Suomen ilmailun turvallisuudenhallinta, Suomen ilmailulle määritetyt strategiset turvallisuustavoitteet, toiminnan periaatteet ja käytännön toiminta ilmailun turvallisuuden parantamiseksi on kuvattu Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa ja sen liitteissä Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma ja Suomen ilmailun turvallisuuden suorituskykytavoitteet ja -mittarit.
Lähde: Traficom | Epressi
The post Ilmailun turvallisuustaso jatkuu Suomessa korkeana appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.