EU suunnittelee hiilensidontasertifikaatin käyttöönottoa, jotta voidaan luoda viitekehys hiiliyksiköiden tuotannolle, menetelmille ja kaupankäynnille. Sitä varten maatalousmaiden maaperän kasvihuonekaasuvirtojen arviointiin tarvitaan yhdenmukaiset, mutta toisaalta erilaisiin ympäristöihin ja tarpeisiin sopivat säännöt ja suositukset. Näin maaperän kykyä sitoa hiiltä voidaan seurata kustannustehokkaasti ja tarkasti. Tähän haasteeseen tartutaan MARVIC-hankkeessa, jossa kehitettävä alusta tarjoaa hiilensidonnan arvioijille mahdollisuuden valita omaan käyttöön sopiva seurannan, raportoinnin ja todentamisen järjestelmä. Järjestelmä valitaan niin, että se huomioi paikalliset olosuhteet ja käytettävissä olevan datan. Moni tarvittava aineisto, kuten sää- ja satelliittitiedot, ovat vapaasti saatavilla, kun taas viljelytiedot eivät useimmiten ole. Pelkästään julkisesti saatavalla tiedolla ei voi tehdä tarkkoja lohkokohtaista arviota kasvihuonekaasutaseista, mutta niillä voi tehdä entistä parempia alueellisia arvioita esimerkiksi kasvihuonekaasuinventaarion ja ilmastopolitiikan tarpeisiin. Järjestelmissä hyödynnetään erilaisten aineistojen lisäksi prosessipohjaista mallinnusta ja koneoppimista.
Ilmatieteen laitos on jo vuosia ollut aktiivisesti kehittämässä todentamisjärjestelmää maatalouden hiilensidonnan ja muiden kasvihuonekaasutaseiden arviointiin. Lisäksi Ilmatieteen laitos rakentaa todentamisjärjestelmän pohjalta palveluita kuten hiilensidonta-arvioita eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Ilmatieteen laitoksen työ MARVIC-hankkeessa on järjestelmän eri osien, kuten kasvihuonekaasujen sitoutumista ja vapautumista kuvaavien mallien, testaamista ja kehittämistä. ”Hankkeessa voimme rakentaa ja kehittää todentamisjärjestelmäämme kansainvälisessä yhteisössä toisiltamme oppien. On upeaa olla konsortiossa jakamassa tietotaitoamme liittyen pohjoiseen maatalouteen ja peltolohkojen vaikutuksesta ilmastoon”, kertoo ryhmäpäällikkö Liisa Kulmala Ilmatieteen laitoksen Hiilenkierto-tutkimusryhmästä.
Lähde: Ilmatieteen laitos
