Julkisomisteisten yhtiöiden tuottavuudessa ja tehokkuudessa olisi parantamisen varaa

Kahdessa Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin valtion ja kuntien omistuksessa olevien inhouse-yhtiöiden kustannustehokkuutta ja operatiivista suorituskykyä verrattuna yksityisesti omistettuihin yrityksiin. Valtio tai kunta voi tehdä inhouse-yhtiöiltä hankintoja ilman hankintalain määräämää kilpailutusta. Normaalisti kaikki julkiset yli 60 000 euron hankinnat tulee kilpailuttaa. Tutkimusten tavoitteina oli analysoida ja vertailla yritysten taloudellista suorituskykyä ja tunnistaa mahdolliset erot kustannustehokkuudessa ja tuottavuudessa. Lisäksi arvioitiin yksityistämisen vaikutuksia toiminnan tehokkuuteen. Julkinen sektori hankkii Suomessa tavaroita ja palveluja yhteensä noin 45 miljardilla eurolla vuodessa, josta inhouse-yhtiöiden osuus on merkittävä.

Ensimmäisen tutkimuksen perusteella Tutkimustulosten mukaan yksityiset yritykset näyttävät hallitsevan työvoimakustannukset inhouse-yhtiöitä paremmin ja niiden tuottavuus on parempi. ”Tutkimuksessa tarkasteltiin yksittäisen inhouse-yhtiön kulu- ja laskutusrakennetta ja vertailtiin sitä yksityiseen tilitoimistoon, joka oli ostanut inhouse-yhtiön liiketoiminnan. Yksityisen yrityksen hinnat ovat tutkimuksen perusteella keskimäärin 41 % alhaisemmat kuin inhouse-yhtiöllä”, tutkimuksen tehnyt Reetta Ghezzi kertoo. Tutkimuksessa huomattiin, että yksityistämisen jälkeen työntekijöiden tehokkuus parani peräti 82,5 % ja työvoimakustannukset laskivat keskimäärin 8 %. Tutkimustulos perustuu tietoihin, jossa yksityinen tilitoimisto osti inhouse-yrityksen liiketoiminnan ja näin tutkimukseen saatiin arvokasta tietoa yritysten erilaisista kulu- ja laskutusrakenteista. ”Tämä on merkittävä tulos, koska tutkimuksen mukaan inhouse-yhtiöllä oli keskimäärin vähemmän laskutettavia asiakkaita ja niissä tehtiin vähemmän työtunteja kuin yksityisissä yrityksissä. Kuitenkin inhouse-yhtiöissä työskenteleville maksettiin keskimäärin 14 % parempaa tuntipalkkaa”, Ghezzi kertoo.

Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin yritysten liikevaihtoa suhteessa henkilöstön määrään. Vertailussa oli mukana kuusi hallitusohjelmassa mainittua toimialaa, joista kustakin valittiin vertailuun kahdesta kolmeen ostoiltaan suurinta inhouse-yhtiötä. Näitä vertailtiin verrokkiyritykseen yksityiseltä puolelta kullakin toimialalla. Tutkimuksessa tarkastellut toimialat olivat yleis- ja taloushallinto, ICT, henkilöstövuokraus, henkilöstöruokala- ja ateriapalvelut, kiinteistöhuolto sekä pesula- ja tekstiilihuolto. Ghezzin mukaan tutkimukset antavat vahvan viitteen siitä, että yksityistäminen parantaa inhouse-yritysten kustannustehokkuutta ja sitä kautta myös säästää valtioiden ja kuntien kustannuksia. ”Tutkimuksesta on nähtävissä, että markkinaehtoisten toimijoiden käyttö voi olla julkisyhteisöille huomattavasti kustannustehokkaampi vaihtoehto julkisen sektorin hankinnoille”, Ghezzi kertoo. Ghezzi näkee myös, että inhouse-yhtiöiden toimintaa voitaisiin tehostaa joko yksityistämisen tai valvonnan kautta. Ghezzin mukaan muualla Euroopassa inhouse-yhtiöille on käytössä erilaisia valvontapisteitä, mutta Suomessa niin ei ole. Lopuksi tutkimusryhmä kertoo toivovansa inhouse-yhtiöiltä aiempaa avoimempaa raportointia. Toisen tutkimuksen data perustuu julkisista lähteistä saatavilla olevaan materiaaliin. ”Kun yritykset raportoivat toiminnastaan avoimesti ja yksityiskohtaisesti, luodaan selkeät tiedonlähteet, joita tutkijoiden ja analyytikoiden on helpompi tarkastella ja arvioida objektiivisesti. Tämä helpottaisi myös näiden yhtiöiden valvontaa”, Ghezzi summaa.

Lähde: Jyväskylän yliopisto