Kahdelle biokaasulaitokselle tukea biogeenisen hiilidioksidin talteenottoon – turha kokoraja jättää silti suuren potentiaalin hyödyntämättä

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry (SBB) iloitsee siitä, että kaksi biokaasulaitosta on saanut tukea bioperäisen hiilidioksidin talteenottoon. Biogeenistä hiilidioksidia voidaan hyödyntää raaka-aineena esimerkiksi synteettisten polttoaineiden ja muiden tuotteiden valmistuksessa, ja pysyvästi varastoituna sillä voidaan tuottaa myös teknisiä hiilinieluja. Nyt julkistetut tukipäätökset osoittavat biokaasualan potentiaalin uuden CO₂-markkinan rakentamisessa. Samalla Suomen 15 000 tonnin vähimmäiskapasiteetti sulkee tukikilpailun ulkopuolelle suuren joukon pienempiä ja nopeasti toteutettavissa olevia hankkeita.

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi bioperäisen hiilidioksidin talteenottoon tukea kolmelle hankkeelle yhteensä 26,6 miljoonaa euroa. Tukea saivat Metsä Fibren Rauman sellutehdas sekä Nurmon Bioenergia Oy:n ja Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitokset. Tarjouskilpailuun jätettiin kahdeksan hakemusta, joissa haettiin tukea yhteensä noin 101 miljoonaa euroa. Jaettavissa oli enintään 90 miljoonaa euroa.

– On erittäin hyvä uutinen, että kaksi kolmesta nyt tukea saaneista hankkeista on biokaasulaitoksia. Se osoittaa, että biokaasulaitoksissa syntyvä biogeeninen hiilidioksidi on kilpailukykyinen raaka-aine uudelle liiketoiminnalle. Nyt pitäisi huolehtia siitä, että myös seuraava joukko hankkeita pääsee liikkeelle, sanoo Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Hannes Torppa.

Suomen tukiohjelmassa hankkeelta edellytettiin vähintään 15 000 tonnin vuotuista talteenottokapasiteettia. Eurooppalainen kehitys osoittaa kuitenkin, ettei biokaasualan hiilidioksidimarkkina rakennu vain suurten laitosten varaan.

European Biogas Associationin mukaan Euroopassa on jo 125 biometaanilaitosta, joissa otetaan talteen yhteensä 1,17 miljoonaa tonnia biogeenistä CO₂:ta vuodessa. Valtaosa hankkeista on kuitenkin selvästi Suomen tukiohjelman 15 000 tonnin vähimmäisrajaa pienempiä. EBA aineiston perusteella yli puolet eurooppalaisista laitoksista jää jo alle 10 000 tonnin vuosikapasiteetin.

SBB:n mukaan tämä on tärkeää huomioida, kun Suomeen rakennetaan biogeenisen hiilidioksidin markkinaa. – Suomi tarvitsee suuria CO₂-talteenottohankkeita ja mittakaavaa, erityisesti kun rakennetaan tulevaisuuden teknisiä hiilinieluja. Markkinaa ei kuitenkaan kannata yrittää rakentaa vain suurimpien hankkeiden kautta. Biokaasulaitoksissa on jo nyt kypsiä, suhteellisen nopeasti toteutettavia hankkeita, joissa hiilidioksidi syntyy biometaanin jalostuksessa valmiiksi hyvin talteen otettavassa muodossa. Ne voisivat olla nopea tapa kasvattaa CO₂:n tarjontaa, synnyttää käyttökohteita ja rakentaa koko arvoketjua, Torppa sanoo.

SBB esittää, että mahdollisissa seuraavissa tukihauissa 15 000 tonnin vähimmäisraja poistetaan ja hankkeiden annetaan kilpailla niiden todellisen kustannustehokkuuden perusteella. – Ei ole järkevää jättää toteutusvalmiita hankkeita lähtöviivalle vain niiden koon vuoksi. Tarvitsemme sekä suuria että pienempiä hankkeita, jos haluamme saada suomalaisen biogeenisen CO₂:n markkinan nopeasti kasvuun, Torppa toteaa.

Lähde: Suomen Biokierto ja Biokaasu Oy