Genevessä pyritään löytämään yhteisymmärrys sopimuksen sisällöstä. Sopimus on tarkoitus hyväksyä diplomaattisessa konferenssissa loppuvuodesta 2025. “Muovin aiheuttamaan saastumiseen puuttuminen edellyttää maailmanlaajuisesti yhtenäisiä toimia. Toivon, että Genevessä päästään sopuun edellisten neuvottelujen erimielisyyksistä. Haastavasta tilanteesta huolimatta suurella osalla YK-maista on vahva tahtotila saada aikaan vaikuttava sopimus. Suomi jakaa tämän tahtotilan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala, joka toimii neuvotteluissa Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana.
Muovisopimuksen neuvottelut siirtyivät jatkoajalle loppuvuodesta 2024, kun Etelä-Korean Busanissa järjestetyissä neuvotteluissa ei saavutettu sopua. Genevessä neuvotteluja jatketaan neuvottelukomitean puheenjohtajan ehdotuksen pohjalta. Ehdotus kattaa muovin koko elinkaaren muovin tuotannosta ja tuotesuunnittelusta sen kulutukseen, kierrätykseen ja asianmukaiseen jätehuoltoon saakka. Ehdotus sisältää myös kaikille maille yhteisiä, sitovia velvoitteita. ”Neuvotteluratkaisun löytäminen edellyttää joustoja sekä kehittyviltä että kehittyneiltä mailta, muutoin sopimusta ei saada aikaan. Sopimuksen tulisi kuitenkin kattaa muovin koko elinkaari, jotta se on riittävän vaikuttava”, Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka sanoo.
Keskeiset maiden näkemyksiä jakavat kysymykset koskevat muovin tuotannon vähentämistavoitteen sisällyttämistä uuteen muovisopimukseen, muovituotteiden ja niiden sisältämien haitallisten kemikaalien rajoittamista sekä sopimuksen toimeenpanon rahoitusta. Euroopan unioni tukee muovin tuotannon sisällyttämistä sopimukseen yhdessä noin sadan kunnianhimoisen maan kanssa. Suurille muovintuottajamaille ja öljyntuottajamaille tuotannon kestävän tason tarkastelu on talouspoliittisesti vaikeaa hyväksyä. Lisäksi neuvotellaan muun muassa kertakäyttömuovituotteiden globaaleista rajoituksista sekä muovituotteiden kestävän suunnittelun säännöistä. Sopimuksen on tarkoitus myös edistää kierrätystä ja jätehuoltotoimia sekä päästöjen ehkäisyä. Muovisopimuksen toimeenpano edellyttää tukea etenkin kehittyville maille. Euroopan unioni tukee nykyisten rahastojen hyödyntämistä sopimuksen toimeenpanon rahoittamisessa. Lisäksi yksityistä rahoitusta on saatava liikkeelle saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.
Muovisopimuksen neuvottelut ovat osa globaalin kolmoiskriisin – ilmastonmuutoksen, luotokadon ja saastumisen – ratkaisupyrkimystä. Syynä muovisopimusneuvottelujen käynnistämiselle olivat muoviroskan maailman meriekosysteemeille aiheuttamat merkittävät ekologiset haitat. Muovit ovat myös ilmasto-ongelma. Muovin tuotannosta, käytöstä ja hävittämisestä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt voivat olla jopa 19 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2040 mennessä.
Viimeisen 50 vuoden aikana muovien käyttö on globaalisti 20-kertaistunut, ja seuraavan 20 vuoden aikana muovien käyttö tulee arvioiden mukaan vähintään kaksinkertaistumaan. Vain vajaa 10 prosenttia maailmassa tuotetusta muovista kierrätetään, noin 12 prosenttia poltetaan ja loppu päätyy kaatopaikoille tai ympäristöön YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n (United Nations Environment Programme) mukaan. WWF:n raportin mukaan muovijäte tappaa jopa 100 000 merinisäkästä vuosittain ja yli 900 meressä elävän lajin eläimen on todettu sotkeutuneen muoviin tai nielleen sitä.
Lähde: Ympäristöministeriö
The post Kansainvälisen muovisopimuksen neuvotteluihin haetaan ratkaisua Genevessä 5.–14. elokuuta appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.