Kasvatetun kalan tuotanto on kääntynyt Suomessa lievään nousuun. Keski-Suomella on keskeinen rooli kalankasvatuksessa. Alueen kasvatuslaitosten poikastuotantoa tarvitaan, sillä merellä kasvava ruokakalatuotanto tarvitsee lisää poikasia. Poikastuotannolla turvataan myös uhanalaisia lohikalakantoja luonnossa. – Suunta on oikea, mutta vielä on matkaa kotimaisen kalan edistämisohjelmassa annettuun tavoitteeseen, joka on kolminkertaistaa tuotanto, toteaa Keski-Suomen kasvatuslaitoksilla vieraillut Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Kasvatetun kalan tuotanto on kääntynyt Suomessa lievään nousuun. Kalankasvattajat tuottivat vuonna 2024 ruokakalaa, pääasiassa kirjolohta, 16,6 miljoonaa kiloa. Suurin osa tuotannosta tapahtuu merillä verkkoaltaissa, mutta myös sisävesi- ja kiertovesikasvatuksen tuotantomäärät ovat olleet kasvussa. ”Suunta on oikea, mutta vielä on matkaa kotimaisen kalan edistämisohjelmassa annettuun tavoitteeseen, joka on kolminkertaistaa tuotanto”, toteaa Keski-Suomen kasvatuslaitoksilla vieraillut Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Keski-Suomella on keskeinen rooli kalankasvatuksessa. Alueen kasvatuslaitosten poikastuotantoa tarvitaan, sillä kirjolohi ei lisäänny Suomessa luontaisesti. Nordic Troutilla on laitokset Siikakoskella, Korholassa ja Lankajärvellä. ”Meillä poikaset menevät omaan tuotantoon. Olemme saaneet uusia lupia merialueille, joten siinä riittää kyllä työtä. Juuri nyt lämmin heinäkuu näkyy ruokinnassa, rehua kuluu vähemmän. Hapetusta ja valvontaa on lisätty”, toteaa Nordic Troutin aluepäällikkö Tero Puttonen.
Viitasaarella vuonna 2023 toimintansa käynnistänyt Rasfish Oy uskoo myös alan kasvunäkymiin. ”Oma touhu perustuu täällä siihen, että poikasten kysyntä merialueilla kasvaa jatkossa. Nyt näyttää siltä, että eteenpäin ollaan menossa”, toteaa yrittäjä Sami Suominen.
Kalankasvatus on luvanvaraista toimintaa. Keväällä toimiala, maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriö löysivät toisensa pitkästä aikaa: merikasvatuksen määräaikaiset luvat pidentyvät 12 vuoteen ja typpi- ja fosforikuormitukselle saatiin 3 vuoden jousto, jonka aikana kuormitus voi vaihdella 20%. Joustoa tarvitaan, sillä rehun käytön määrät ovat riippuvaisia muun muassa sääolosuhteista. Joskus rehua kuluu ennakoitua enemmän, joskus vähemmän, kuten tänä kesänä on tapahtunut. ”Olemme tyytyväisiä, että liikahdusta luvituksessa on tapahtunut. Akuutti haaste toimialallamme on tuotannon kannalta kriittiset aineet: verkkoaltaiden desinfioinnissa käytettävät tietyt kyllästysaineet ja kalojen kylvetyksessä käytettävä formaliini. Muissa EU-maissa kalojen hyvinvointia edistävien aineiden käyttö jatkuu, mutta Suomessa viranomaiset vetävät tiukempaa linjaa kuin EU edellyttää. Tämä sählääminen voi vaarantaa toimialan positiivisen vireen”, Janne Sankelo toteaa.
The post Kasvatetun kalan tuotanto on kääntynyt Suomessa lievään nousuun appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.