Kiertotaloudella on mahdollisuus taittaa luonnonvarojen käytön kasvu ja edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista taloutta heikentämättä

Suomen ympäristökeskuksen johtama tutkimuskonsortio on tänään julkaissut Suomen luonnonvarojen käytön skenaariotyön ennakkotulokset. Tulosten mukaan kiertotaloudella on hyvät mahdollisuudet taittaa luonnonvarojen kulutuksen kasvu ja samalla edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteet eivät ole ristiriidassa talouden vahvistamisen kanssa, päinvastoin. Samalla voidaan kuitenkin peräänkuuluttaa, että Suomen kiertotaloustoimintaan tarvitaan lisää kunnianhimoa ja toteutuksen tueksi ohjauskeinoja, jotta Suomi voisi lunastaa paikkansa kiertotalouden kärkiryhmässä. Näin laajaa kiertotalousarviointia ei ole aikaisemmin toteutettu Suomessa, eikä maailmallakaan. Skenaariotyöllä kuvataan ja arvioidaan ensimmäistä kertaa eri toimijoiden mahdollisuutta toteuttaa laaja-alaista kiertotaloussiirtymää ja sen vaikutuksia kansantalouteen ja ympäristöön vuonna 2035. Skenaariotyö tukee kiertotalouden green deal -prosessia, jossa tavoitellaan eri toimijoiden vapaaehtoisia sitoumuksia kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. “Tutkimus tuo ensi kertaa näkyviin tarvittavien kiertotaloustoimenpiteiden suuruusluokan, jotta Suomen luonnonvarojen kulutuksen kasvu saadaan taitettua. Samalla se konkretisoi puhtaan energiasiirtymän välttämättömyyden kiertotaloussiirtymässä ja toisaalta tuo näkyviin kiertotalouden tärkeän lisäarvon vähähiilisyyden tavoittelussa. Tutkimus osoittaa, että siirtymä vähähiiliseen kiertotalousyhteiskuntaan on tehtävissä taloutta vahvistaen”, sanoo professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Luonnonvarojen kulutus aiheuttaa haitallisia ympäristövaikutuksia. Kiertotalousohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, ettei luonnonvarojen kulutuksen määrä ylitä vuoden 2015 tasoa vuonna 2035. Skenaariotyön ennakkotulosten mukaan tämä tavoite on saavutettavissa. Suomen raaka-aineiden kulutus on globaalisti kuitenkin edelleen erittäin korkealla tasolla henkilöä kohden laskettuna. Ennakkotulosten mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät huomattavasti jo vuoden 2035 perusskenaariossa puhtaan energiasiirtymän seurauksena ja alenevat edelleen kiertotaloustavoite- ja hiilineutraalisuuskenaarioissa kiertotaloustoimien myötä. Päästöt jäävät kuitenkin suuremmiksi kuin nielut. Maankäyttösektorilla tarvitaan lisää toimia, jotta Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Arviointia tarkennetaan vielä tutkimuksen lopputuloksiin erityisesti maankäyttösektorin nielujen vahvistamisen ja päästövähennysten osalta. Ennakkotulos ei myöskään vielä sisällä arviota teknisten nielujen mahdollisesta käyttöönotosta.

Skenaarioissa oletettu ilmasto- ja kiertotaloustoimenpiteiden käyttöönotto ei heikennä bruttokansantuotteen (BKT) kehitystä, vaan päinvastoin BKT kasvaa yritysten materiaalitehokkuuden ja kilpailukyvyn parantuessa. Arvion mukaan BKT:n kasvu näyttää olevan aavistuksen isompaa kiertotaloustoimien vaikutuksesta, etenkin kun kaikkia potentiaalisia kiertotalousliiketoimintamallien vaikutuksia ei ole pystytty mallintamaan. Kiertotaloustoimet kasvattavat myös Suomen resurssituottavuutta (BKT/RMC), mutta kiertotalousohjelman tavoite kaksinkertaistaa tuottavuus vuoden 2015 tasosta jää saavuttamatta. Myös EU:n keskiarvosta jäädään vielä kauas. “Tulokset osoittavat BKT:n ja raaka-aineiden kulutuksen hienoista irtikytkentää vuoteen 2015 verrattuna, eli BKT:n kasvusta ei suoraan seuraa yhtä nopeaa raaka-aineiden kulutuksen kasvua. Kiertotaloustoimista huolimatta Suomen kansantalous säilyy hyvin materiaali-intensiivisenä. Rakentaminen edellyttää suuria raaka-ainemääriä myös tulevaisuudessa eikä teollisuuden jalostusarvo mallinnuksessa arvioiduilla toimilla nouse tarpeeksi rivakasti”, kommentoi erikoistutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Materiaalien kiertotalousaste (CMU) on mallinnustuloksiin pohjautuvan, karkean laskelman mukaan ylittämässä kiertotalousohjelman tavoitetason. Suomen haasteina kiertotalousasteen nostamisessa on materiaali-intensiivinen talouden rakenne ja jätevirtojen vähäinen materiaalihyödyntäminen. Suurimmat maa- ja kiviainesmassoihin sekä rakennusten purkumateriaaleihin keskittyvät kiertotaloustoimet kuitenkin nostavat kiertotalousastetta.

Kansantalouden eri toimialoilla, julkishallinnossa ja kotitalouksissa käyttöönotettavat kiertotaloustoimenpiteet vaikuttavat luonnonvarojen ottoon ja käyttöön Suomessa ja ulkomailla. Näitä muutoksia ja niistä aiheutuvia ilmasto-, ympäristö- ja talousvaikutuksia arvioidaan osana Suomen luonnonvarojen käytön skenaariotyötä, jossa on laadittu kolme erilaista tulevaisuuspolkua vuoteen 2035. Luonnonvarojen käytön ja vaikutusten mallinnus on toteutettu Suomen kansantalouden ympäristölaajennetun simulointimalli ENVIMATscenin avulla. Skenaarioiden laadinnan perustaksi on määritelty viisi muutosaluetta, joissa halutaan nähdä eri toimijoiden mahdollistama merkittävä kiertotaloussiirtymä vuoteen 2035 mennessä. Muutosalueet kattavat rakentamisen ja rakennetun ympäristön, tuotantotoiminnan, ruokajärjestelmän, energiajärjestelmän ja kotitalouksien kulutuksen. Kunkin muutosalueen osalta on hahmoteltu keskeisiä kiertotalouden toimenpiteitä. Muutosalueet, toimenpiteet ja niiden toteutumisen tasot on määritelty sidosryhmäyhteistyön, tutkimuskirjallisuuden ja tutkijoiden asiantuntija-arvioiden perusteella. Peruskenaario rakentuu tehtyjen päätösten ja talouden ennakoitujen kehitysurien varaan. Keskeisessä roolissa on puhdas energiasiirtymä, mutta skenaario sisältää joitakin kiertotaloustoimia maltillisessa mittakaavassa. Kiertotaloustavoiteskenaariossa perusskenaarion kiertotaloustoimenpiteiden kunniahimoa on nostettu ja lisäksi on otettu käyttöön uusia toimenpiteitä. Hiilineutraalisuusskenaariossa on lisätty kiertotalous- ja muita toimenpiteitä vähähiilisyyden kehityksen vahvistamiseksi. Skenaariotyön ennakkotuloksia tarkennetaan vielä erityisesti hiilineutraalisuusskenaarion, maankäyttösektorin päästöarvion ja skenaarioiden analysoinnin osalta. Tuloksia täydennetään lisäksi kiertotaloustoimenpiteiden ympäristövaikutusten arvioinnilla sekä tilannekuvalla luonnonvarojen kotimaan otosta ja käytöstä ympäristövaikutuksineen vuonna 2019 sekä luonnonvarojen otosta ja kulutuksesta maakunnittain vuonna 2015. Hankkeen lopulliset tulokset esitellään vuoden 2024 alussa julkaistavassa raportissa.

Lähde: Suomen ympäristökeskus