Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu 11 kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Vuonna 2022 koronapandemia aiheutti jyrkän nousun sairauspoissaoloissa, mutta kasvu jäi tilapäiseksi. Koronapandemian ja sote-uudistuksen jälkeisinä vuosina sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja vakiintuneet matalammalle tasolle. ”Sairauspoissaolojen keskiarvo kunta-alalla on sote-uudistuksen jälkeen laskenut alemmalle tasolle kuin kertaakaan koko 2000-luvulla”, sanoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta. Vuodesta 2023 alkaen kuntatyöntekijöihin ei Helsinkiä lukuun ottamatta ole enää sisältynyt sote- ja pelastustoimen henkilöstöä, mikä osaltaan vaikuttaa lukuihin.
Alle 30-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot osoittavat yhä huolestuttavaa kehitystä. Vaikka koronapandemian aikainen piikki tasoittui, nuorten poissaolot ovat selvästi yleisempiä kuin heitä vanhemmissa ikäryhmissä. Nuorilla on henkilötyövuotta kohden keskimäärin 5,5 sairauspoissaolopäivää vuodessa enemmän kuin vastaavassa ikäryhmässä 2000-luvun alussa. Myönteisintä kehitys näyttää olevan yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä. Nykyiset yli viisikymppiset ovat harvemmin poissa töistä oman sairauden vuoksi kuin samanikäiset olivat seurannan alkuvuosina.
Sairauspoissaolojen määrä vaihtelee selvästi ammattiryhmien välillä. Johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevillä poissaoloja oli keskimäärin seitsemän päivää henkilötyövuotta kohden vuosina 2023 ja 2024, kun taas fyysisissä ja suorittavissa tehtävissä määrä nousi jopa 30 päivään. Eniten poissaoloja kertyi avustaville työntekijöille ja muille palvelutyöntekijöille, jotka työskentelevät muun muassa rakentamisessa, kunnossapidossa, keittiöissä ja joukkoliikenteen asiakaspalvelussa. Koulujen opettajilla sairauspoissaolot olivat vähäisempiä kuin muilla kasvatusalan ammattilaisilla: lehtoreilla ja tuntiopettajilla keskimäärin 9 ja luokanopettajilla 12 päivää. Sen sijaan varhaiskasvatuksen opettajilla, lastenhoitajilla ja perhepäivähoitajilla poissaolopäiviä kertyi yli 20 vuodessa. ”Tämä selittynee ainakin osittain sillä, että alle kouluikäisten lasten kanssa työskentelevillä on keskimääräistä suurempi tartuntatautien riski”, arvioi Ervasti.
Vuonna 2024 viidennes (21 %) tutkimuskuntien työntekijöistä ei ollut kertaakaan poissa töistä oman sairauden vuoksi. Pidemmän aikavälin tarkastelussa nolla päivää sairastaneiden osuus on ollut laskussa lukuun ottamatta todennäköisesti koronarajoituksista johtuvaa nousua vuosina 2020–2021. ”Pandemian alkuvaiheessa ihmisten välistä kanssakäymistä rajoitettiin, mikä vähensi myös muiden tartuntatautien leviämistä. Lisäksi etätyö saattoi mahdollistaa työskentelyn myös osittaisella työkyvyllä”, sanoo Ervasti. Vuosina 2023 ja 2024 tilanne on palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna nolla päivää sairastaneiden osuus on yleensä käänteisessä suhteessa sairauspoissaolopäivien keskiarvoon. Johto- ja asiantuntijatehtävissä nolla päivää sairastaneiden osuus oli korkea, 33–46 %. ”Mahdollisuus etätyöhön tai kevennettyyn työhön voi vähentää tarvetta kirjata poissaolopäivä, jos työntekijä kokee olevansa osittain työkykyinen”, sanoo Jenni Ervasti.
Kunta10-tutkimus
- Sairauspoissaolot kunnissa 2000–2024-aineisto ja tuoreimpaan dataan liittyvä analyysi Työelämätieto-palvelussa: https://tyoelamatieto.fi/fi/etusivu/aineistot/sairauspoissaolot-kunnissa/
- Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
- Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin. Seurantaa on tehty vuodesta 2000 lähtien.
- Kunta10-tutkimuksen tilasto kattaa kaikki omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien, mutta ilman tietoa poissaolon taustalla olevasta diagnoosista.
- Vuoden 2024 sairauspoissaolotilasto perustuu 71 990 henkilötyövuoteen.
Lähde: Työterveyslaitos
The post Kunta-alalla sairauspoissaoloja vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.