Kysely kertoo: kaksi kolmesta haluaisi ostaa lääkkeitä ruokakaupasta

Liki kaksi kolmasosaa (65 %) vastaajista olisi kiinnostunut ostamaan lääkkeitä ruokakaupasta, kertoo S-ryhmän tuore asiakaskysely. Kipeimmin kaupan hyllyyn kaivataan särkylääkkeitä, jotka jopa 90 % vastaajista toivoisi näkevänsä S-ryhmän päivittäistavarakaupan hyllyssä. Seuraavaksi innokkaimmin ruokakaupasta ostettaisiin flunssa- ja vatsalääkkeitä, allergialääkkeitä sekä lasten kipu- ja kuumelääkkeitä. Kesäkuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 1 500 S-ryhmän asiakasomistajaa eri puolilta Suomea. ”Sama kysely kertoo, että iso osa suomalaisista on tyytyväisiä oman lähiapteekkinsa palveluun, mutta myös kritiikkiä esiintyy. Yli puolet (52 %) vastaajista on joutunut luopumaan lääkkeiden ostoaikeista, koska apteekki onkin ollut kiinni. Samoin 63 % vastaajista kertoo olleensa tilanteessa, jossa hänen tarvitsemansa lääke tai tuote on ollut ostohetkellä loppu”, suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen SOK:lta avaa kyselyn tuloksia.

Tiukka taloustilanne on näkynyt myös lääkeostoksilla. ”Lähes joka neljäs vastaaja (23 %) on joutunut siirtämään jonkun lääkkeen hankkimista myöhemmäksi sen korkean hinnan vuoksi, ja 16 % vastaajista on joutunut jättämään jonkun lääkkeen kokonaan ostamatta tästä syystä”, Lyytikäinen kertoo. Peräti 72 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lääkkeet ovat kalliita. ”Tämä tulos saa tukea Copenhagen Economicsin viime syksynä toteuttamasta hintavertailusta. Siinä todettiin, että itsehoitolääkkeet ovat Ruotsissa keskimäärin 37 prosenttia halvempia kuin Suomessa, ruotsalaisapteekkien verkkokauppoihin verrattuna hintaero on 48 prosenttia”, Lyytikäinen summaa Kaupan liiton teettämän vertailun tuloksia. Ruotsin lisäksi itsehoitolääkkeiden myynti on vapautettu myös esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa.

Vastaajilla on vahva näkemys myös siitä, kuka apteekin saisi omistaa. Kaikista vastaajista vain 26 % oli eri mieltä siitä, että apteekin perustaminen tulisi sallia kaikille toimijoille, jotka täyttävät lain asettamat vaatimukset toiminnan harjoittamiselle. Tällä hetkellä ainoastaan proviisori voi omistaa apteekin. ”Omistuksen rajaaminen herättää usein kummastusta. Eihän sairaaloidenkaan omistusta ole rajattu vain lääkäreille”, Lyytikäinen toteaa.

Apteekkilainsäädännön uudistaminen on edennyt Suomessa verkkaisesti, vaikka sekä lääkkeitä käyttävät ihmiset että yhteiskunta hyötyisivät uudistuksesta. Julkisen talouden tiukka tilanne ja säästötalkoot edellyttäisivät toimia myös apteekkisektorilla. Selvityksiä on jo menneinä vuosina tehty runsaasti, ja osana tämänhetkistä hallitusohjelmaa STM on perustanut useita työryhmiä selvittämään lainsäädännön uudistusmahdollisuuksia. ”Kaupan liiton teettämien laskelmien mukaan tehokas, Ruotsin mallin mukainen lääkkeiden vähittäismyyntijärjestelmä olisi noin 250 miljoonaa euroa nykyistä kustannustehokkaampi”, Mika Lyytikäinen kertaa.

Tulokset ovat linjassa sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2020 lääketaksamallien vertailun tulosten kanssa. Siinä Suomen järjestelmä todettiin kalliiksi suhteessa muihin pohjoismaihin. Säästöpotentiaalia tunnistettiin satoja miljoonia.*

Lähde: S-ryhmä