Metsähaketta eli suoraan metsästä hankittua ja poltettavaksi haketettua puuta käytettiin vuonna 2024 lämpö- ja voimalaitoksissa kaikkiaan 10,5 miljoonaa kuutiometriä. Määrä pieneni viisi prosenttia edeltävästä vuodesta. ”Metsähakkeen käyttö lisääntyi vuoden 2020 jälkeen merkittävästi, mutta nyt kovin kasvu näyttäisi taittuneen. Metsähakkeen käyttö pysyi ennätysvuoden 2023 jälkeen kuitenkin edelleen historiallisen korkealla tasolla. Tavanomaista lämpimämpi loppuvuosi 2024 selittää osaltaan metsähakkeen menekin vähenemistä edellisvuodesta”, toteaa yliaktuaari Markus Toikka Lukesta. Metsähaketta valmistetaan hakkuutähteistä, runko- ja kokopuusta sekä kannoista. Vuonna 2024 lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta valtaosa, yhteensä 7,6 miljoonaa kuutiometriä tehtiin karsitusta runkopuusta ja karsimattomasta kokopuusta. Runko- ja kokopuusta valmistetun metsähakkeen käyttö pieneni kaksi prosenttia edeltävästä vuodesta. Pääosin uudistusaloilta kerättävää hakkuutähdettä käytettiin 2,7 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli reilun kymmenyksen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hakkuutähteiden energiakäyttö oli edellisen kerran samoissa lukemissa vuonna 2021. Kantojen merkitys energianlähteenä on ollut viimevuosina vähäistä (0,2 milj. m 3), Kantojen käytön huippuvuonna 2013 niitä poltettiin 1,2 miljoona kuutiometriä.
Metsäteollisuuden kiinteää sivutuotepuuta poltettiin lämpö- ja voimalaitoksissa yhteensä 10,1 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2024, mikä kattaa lähes puolet lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden kokonaismäärästä. Sivujakeiden osalta energiakäyttö pysyi lähes samana kuin edeltävänä vuonna. Tässä tilastossa ei käsitellä selluteollisuuden jäteliemiä, jotka ovat myös erittäin merkittävä energiaksi hyödynnetty metsäteollisuuden sivutuote. Sivutuotepuusta suurin osa koostui kuoresta, jota poltettiin 6,1 miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuden puutähdehaketta, erilaisia puruja ja muuta erittelemätöntä puutähdettä käytettiin reilu neljä miljoonaa kuutiometriä. ”Metsäteollisuuden sivujakeiden energiakäyttö luonnollisesti korostuu maakunnissa, missä sijaitsee paljon metsäteollisuuden tuotantolaitoksia. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa metsäteollisuuden kiinteää sivutuotepuuta poltettiin eniten, yhteensä 1,4 miljoonaa kuutiometriä. Tämä johtuu metsäteollisuuden tuotantolaitosten keskittymisestä alueelle”, Toikka kertoo. Metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivujakeiden lisäksi lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin kierrätyspuuta 1,1 miljoonaa kuutiometriä, ja määrä väheni kuusi prosenttia edellisvuodesta. Lisäksi puupellettien ja -brikettien käyttö pysyi lähes samana kuin edeltävänä vuonna 0,4 miljoonassa tonnissa.
Tässä esitetyt tiedot ovat ennakollisia, lukuja tarkennetaan kevään 2025 aikana ja lopullinen tilasto julkaistaan syksyllä 2025. Uutinen kattaa tiedot pelkästään kiinteiden puupolttoaineiden vuotuisesta kulutuksesta lämpö- ja voimalaitoksissa. Lisäksi puuenergiaan lukeutuvat metsäteollisuuden jäteliemet, kuten mustalipeä sekä puun pienpoltto kotitalouksissa. Jäteliemien kulutuksen tilastoimisesta ja tietojen julkaisemisesta vastaa Tilastokeskus. Puun pienpolttoa kuvaavat tiedot on selvitetty Luken toimesta noin kymmenen vuoden välein erillisellä otantatutkimuksella.
Lähde: Luke
The post Lämmin vuosi 2024 vähensi kiinteiden puupolttoaineiden käyttöä lämpö- ja voimalaitoksissa appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.