Vektorivälitteiset taudit, joita levittävät esimerkiksi punkit, hyttyset, jyrsijät tai linnut, ovat yleistymässä ja siirtymässä uusille alueille Euroopassa ja myös Suomessa.

Punkit eli puutiaiset levittävät Suomessa borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta (TBE). Vielä 1990-luvulla punkkeja esiintyi lähinnä Etelä-Suomessa, mutta nyt niitä tavataan jo Lapissa asti. Samalla altistumisen riski on kasvanut laajemmin kuin aiemmin. Miten altistuminen on kasvanut? Jos tarkoitetaan, että puutiaisia on määrällisesti enemmän, sen voisi sanoittaa niin, altistuminen voi tarkoittaa niin monen asian summaa. Borrelioosin oireita voivat olla rengasmainen ihottuma, kuume, päänsärky, väsymys ja nivelsäryt. TBE voi aiheuttaa aivotulehduksen oireita: korkeaa kuumetta, sekavuutta ja niskajäykkyyttä. TBE:hen on saatavilla rokote, ja sitä suositellaan erityisesti riskialueilla asuville ja paljon luonnossa liikkuville. Borrelioosiin ei ole rokotetta, mutta se voidaan hoitaa antibiooteilla, jos se todetaan ajoissa. Paras tapa suojautua puutiaisvälitteisiltä taudeilta on suojaava vaatetus luonnossa liikkuessa sekä päivittäiset punkkitarkastukset kaiken ikäisille.

Etelä- ja Keski-Eurooppaan on levinnyt tiikerihyttynen (Stegomyia albopicta), joka voi levittää dengue-, Zika- ja chikungunyaviruksia. Näitä tauteja ei ole vielä havaittu Suomessa, mutta lämpenevä ilmasto voi tulevaisuudessa muuttaa tilannetta. Tautitapauksia voi ilmetä matkailijoiden tuomana myös tiikerihyttysen levinneisyysalueen ulkopuolella. Tämän vuoksi terveydenhuollon tulee olla valmistautunut tunnistamaan ja hoitamaan ilmastonmuutoksen myötä uudenlaista tautitaakkaa. Oireisiin voi kuulua kuume, lihassäryt, ihottuma tai nivelkipu. Osa infektioista voi olla lieviä, osa vakavia. Näihin viruksiin ei ole vielä yleisesti käytössä olevia rokotteita Euroopassa. Paras ehkäisy on hyttysten pistojen välttäminen ja tautitilanteen seuranta.

Tularemia eli jänisrutto leviää jyrsijöiden ja hyönteisten kautta, erityisesti Keski- ja Itä-Suomessa. Länsi-Niilin virus puolestaan leviää lintujen ja hyttysten välityksellä, ja sitä on esiintynyt laajasti Etelä-Euroopassa. Tularemiassa oireita voivat olla äkillinen kuume, päänsärky, suurentuneet imusolmukkeet, haavauma tai hengitysoireet. Länsi-Niilin virus voi aiheuttaa flunssamaisia oireita, mutta harvoin myös vakavia hermoston tulehduksia.

Jos olet ollut luonnossa tai ulkomailla alueilla, joilla vektorivälitteisiä tauteja esiintyy, ja saat äkillisen kuumeen, ihottuman tai rengasmaisia muutoksia ihossa, neurologisia oireita tai poikkeavaa väsymystä, hengitystie- tai haavaumaoireita, ota yhteys terveydenhuoltoon ja kerro, missä olet liikkunut. Näin lääkäri voi arvioida mahdollisen vektoritaudin ja ohjata jatkotutkimuksiin tai hoitoon ajoissa.

Vektorien ja tautien leviämistä seurataan Euroopassa ja Suomessa tarkasti. Ennustemallit ja havaintoverkot auttavat terveysviranomaisia varautumaan ja ehkäisemään tautien leviämistä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös terveydenhuollossa – mutta oikealla tiedolla, torjuntakeinoilla, hoidolla ja yhteistyöllä riskeihin voidaan vastata.

Lähde: Ilmatieteen laitos

The post Lämpenevä ilmasto tuo uusia tauteja Eurooppaan – punkit, hyttyset ja muut eläimet vektoreina appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.