Ehdotetut leikkaukset vapaan sivistystyön toimintaan tulisivat näkymään kasvavina kustannuksina muualla yhteiskunnassa, heikennyksinä pienituloisten mahdollisuuksiin osallistua koulutukseen sekä alueellisen koulutuksen saavutettavuuteen.
Kun sekä valtio että kunnat sopeuttavat talouttaan samanaikaisesti, kansalaisopistot ja muut kunnalliset vapaan sivistystyön oppilaitokset joutuvat kaksinkertaisen rahoituspaineen alle.
Kartoituksessa myös esitetään virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja opintokeskusten rahoituksesta ja kansanopistojen Opistovuosi-koulutuksesta.
Valtiovarainministeriön 26.10.2026 julkaisemassa meno- ja rakennekartoituksessa tarkastellaan vapaan sivistystyön rahoituksen vähentämistä jopa 60 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaisi noin 30 prosentin leikkausta nykyiseen rahoitustasoon. Lisäksi esitetään indeksikorotusten lopettamista tai jäädyttämistä, opetustarjonnan supistamista ja osallistumismaksujen korottamista. Järeimpänä vaihtoehtona kartoituksessa esitetään jopa vapaan sivistystyön rahoituksen lakkauttamista kokonaan.
– ”Samaan aikaan kun Suomi etsii ratkaisuja osaajapulaan, väestön ikääntymiseen, demokratian vahvistamiseen ja työurien pidentämiseen, esitetään merkittäviä leikkauksia koulutukseen, joka vastaa juuri näihin tarpeisiin”, sanoo Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén.
Vapaa sivistystyö on osa kansallista koulutusjärjestelmää sekä Suomen suurin aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen kokonaisuus. Se tavoittaa vuosittain lähes miljoona opiskelijaa kaikkialla Suomessa. Vapaa Sivistystyö ry pitää ongelmallisena, että näin laajoja säästötoimia tarkastellaan ilman kattavaa arviota niiden vaikutuksista koulutukseen, osaamiseen, hyvinvointiin, osallisuuteen ja alueelliseen elinvoimaan. Vapaan sivistystyön rahoitukseen on jo tällä hallituskaudella kohdistettu merkittäviä leikkauksia.
Uusin tutkimus- ja arviointitieto osoittaa vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden
Suomalaisen Tiedeakatemian 28.10.2026 julkaisema Oppivat ja aktiiviset kansalaiset -vapaa sivistystyö muuttuvassa yhteiskunnassa -tiedekooste osoittaa vapaan sivistystyön vahvistavan hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä ja aktiivista kansalaisuutta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) vapaan sivistystyön yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja saavutettavuutta koskevan selvityksen välitulokset osoittavat puolestaan, että koulutuksen järjestäminen lähelle osallistujia vahvistaa alueellista elinvoimaa. Vaikka osallistujia on enemmän suurissa kaupungeissa, väestöpohjaan suhteutettuna vapaan sivistystyön toimintaan osallistuvien osuus on korkeampi pienissä kunnissa.
– ”Vapaan sivistystyön rahoitusta ei pidä tarkastella pelkkänä menoeränä, vaan investointina osaamiseen, hyvinvointiin, osallisuuteen ja yhteiskunnan kriisinkestävyyteen. Jos rahoitusta leikataan merkittävästi, vaikutukset näkyvät kasvavina kustannuksina muualla yhteiskunnassa”, sanoo Björn Wallén.
Lähde: Vapaa Sivistystyö ry
The post Leikkaukset vapaan sivistystyön koulutuksiin näkyvät kasvavina kustannuksina muualla yhteiskunnassa appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.