Pitkät hellejaksot ovat erittäin haitallisia vesiviljelylle, sillä ne lisäävät kalojen kuolleisuutta. Korkeat lämpötilat vaikuttavat erityisesti tärkeimmän kasvatettavan kalan eli kirjolohen hyvinvointiin. Lyhytaikaisesta jopa 27–28 asteen lämmöstä kirjolohi voi toipua. Kun lämpötila pysyy pitkään korkeana, yli 20 asteessa, kala kärsii hapen puutteesta, mikä voi johtaa kuolemaan. Äärevissä oloissa kala on herkempi myös muille hyvinvointia heikentäville tekijöille ja sen vastustuskyky heikkenee. Äärimmäiset lämpötilat voivat vaikuttaa myös kalan laatuun ja sitä kautta markkina-arvoon. Esimerkiksi kirjolohella on havaittu pitkittyneiden lämpöjaksojen seurauksena lihan värivirheitä.
Suorien lämpötilavaikutuksien lisäksi ilmastonmuutoksella on epäsuoria vaikutuksia vesiviljelyyn varsinkin tautien kautta. Yksi näistä on 20 vuoden aikana yleistynyt Flavobacterium columnare bakteeri, joka aiheuttaa kolumnaaritautia lämpimän veden aikaan varsinkin kirjolohella. Vesihome on toinen selvästi yleistynyt tauti, jonka on arveltu hyötyvän ilmaston lämpenemistä, varsinkin pitkistä lämpimistä syksyistä ja keväistä.
Ilmastonmuutokseen sopeutumista voivat auttaa kalankasvatuksen teknologiset ratkaisut, kuten kiertovesikasvatus. Kiertovesiympäristössä lämpötilaa voidaan säätää, ja kalat ovat suojassa suorilta veden lämpötilan muutoksilta. Tällä hetkellä kasvatetusta kalasta vajaa 10 prosenttia tuotetaan kiertovesilaitoksissa. Ratkaisuja vesiviljelyn ongelmiin voivat tarjota myös paremmin lämpöä kestävät lajit ja tulevaisuuden olosuhteita ennakoiva sijainninohjaus. Uusien lajien, kuten ahvenen ja kuhan, kaupallinen kasvatus on osoittautunut kuitenkin sekä teknisesti että taloudellisesti haastavaksi. Valintajalostus tarjoaa mahdollisuuksia sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen että sen hillitsemiseen . Kuten luonnonvalinta, myös ihmisen tekemä valintajalostus sopeuttaa kaloja muuttuviin ympäristöoloihin. Tahti vain on nopeampi. Jalostuksella voidaan myös parantaa kalojen taudinkestävyyttä ja kykyä hyödyntää rehua tehokkaasti. Rehun tuotanto vaatii paljon energiaa, joten sen käyttöä vähentämällä voidaan hillitä kalankasvatuksesta aiheutuvia päästöjä.
Keskeisessä roolissa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on myös vesistökuormituksen vähentäminen. Lisääntyvät talvisateet kasvattavat Itämeren ravinnekuormaa. Pahimmillaan vedenlaatumuutokset voivat olla este avovedessä tapahtuvalle vesiviljelylle, jos uusia ympäristölupia ei myönnetä. ”Jotta kotimaisen kalantuotannon toimintaedellytykset säilyvät, on tärkeää jatkaa kaikkia kuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimia ja tuoda esiin tarvetta tarkastella kuormituslähteitä kokonaisvaltaisesti läpi eri toimialojen, toteaa erikoistutkija Susanna Airaksinen.
Lähde: Luke
The post Lisääntyvät hellejaksot aiheuttavat ongelmia kalankasvatuksessa appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.