Luke: Ilmasto- ja ympäristökestävän ruokajärjestelmän kehittämiseen tarvitaan lisää tulevaisuusajattelua ja -tekoja

Nykyisten ruoan tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen ilmasto- ja ympäristökestävimmiksi vaatii uudenlaisia toimintatapoja ja -ympäristöjä. Muutoksen tueksi tarvitaan muun muassa neuvontapalveluja ja talousosaamista sekä kuluttajien aktiivista osallistumista ilmasto- ja ympäristökestävän ruokajärjestelmän rakentamiseen. Ruokatulevaisuudet-hankkeen mukaan suomalaiset maatalousyrittäjät kokevat onnistuvansa tuottamaan kuluttajille riittävästi kotimaista turvallista ja terveellistä ruokaa, mutta samalla he kohtaavat taloudellisia paineita ja epävarmuutta ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden vaikutuksista.

Maatalousyrittäjien käsitykset omasta kyvykkyydestä kestävyyssiirtymään ovat keskimäärin hyviä. Viidenneksellä maatiloista on otettu käyttöön vapaaehtoisesti ilman korvausta tehtäviä ilmasto- ja ympäristötoimia. ”Maatiloilla siirrytään helpoimmin toteuttamaan ilmasto- ja ympäristökestävyyttä edistäviä toimenpiteitä, jotka parantavat tilojen kannattavuutta. Haasteina maatalouden siirtymässä ovat kokemus oman aseman heikentymisestä yhteiskunnassa, epäselvyys toimenpiteiden todellisista kestävyysvaikutuksista, kuluttajien moninaiset odotukset sekä maatilojen kohtaamat taloudelliset paineet”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Terhi Latvala.

Kuluttajakyselyn mukaan osa kuluttajista on kiinnostunut kestävästä ja eettisestä syömisestä, mutta useimmille ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutukset eivät ole kovin tärkeitä ruoan valintaperusteita. ”Lihalla ja maitotuotteilla on vankka asema ja niiden kotimaista tuotantoa pidetään tärkeänä. Kannatetuimpia ovat informaatio-ohjaukseen ja vähiten kannatettuja normiohjaukseen perustuvat keinot”, kertoo professori Mari Niva Helsingin yliopistosta. Kuluttajat odottavat monien ruoan tuotannon ja kulutuksen ilmasto- ja ympäristökestävyyteen liittyvien asioiden kehittyvän Suomessa myönteiseen suuntaan.

Ruoan tuotannon ja kulutuksen kestävyyssiirtymä edellyttää ruokajärjestelmän toimijoilta valmiuksia keskustella toimintatapojen muutoksista ja ongelmista yhdessä, avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Epävarmuuksien keskellä olisi kyettävä tunnistamaan uudenlaisten ja osin vaihtoehtoisten toimintaympäristöjen mahdollisuuksia ja toivottavia kehityskulkuja edistäviä toimia. ”Tulevaisuutta ja kestävyyssiirtymää tulisi lähestyä monipuolisesti eri näkökulmista ja edetä kohti ratkaisuja, jotka palvelisivat sekä ekologista kestävyyttä että yrittämisen taloudellista kannattavuutta”, sanovat Turun yliopiston projektitutkija Anna Kirveennummi ja tutkimuskoordinaattori Riikka Saarimaa. Raportissa kuvattu tulevaisuustyökalu auttaa ruokajärjestelmän toimijoita hahmottamaan tulevia muutoksia mahdollisuuksineen. Lisäksi hankkeessa laadittiin suositukset siitä, miten Suomessa voitaisiin kehittää ilmasto- ja ympäristökestävämpää ruokajärjestelmää.

Kohti kestävämpää ruokajärjestelmää: Keskeiset suositukset

1. Tulevaisuustyökalut ilmasto- ja ympäristökestävän ruokajärjestelmän kehittämisessä: Tulevaisuustyökalut auttavat valmentautumaan eri näkökulmista avautuviin vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin, jäsentämään keskusteluja ja käyttämään tulevaisuusajattelua yhteisen suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Yhteiskehittämisessä on otettava huomioon erilaisten uusien toimijoiden pääsy mukaan tulevaisuuskeskusteluun. Tämä tukee läpinäkyvyyttä ja tuo esiin eri toimijoiden moninaiset lähtökohdat ja tavoitteet.
2. Talousosaaminen ja neuvontapalvelut ilmasto- ja ympäristökestävän maataloustuotannon tukena: Maatalouden ohjaamisessa kohti ilmasto- ja ympäristökestävää tuotantoa on panostettava erityisesti talousosaamisen kehittämiseen ja kasvintuotannon neuvontapalveluihin. Neuvontapalveluiden tarve kasvaa tilojen strategisessa johtamisessa ja ympäristötoimenpiteissä. Ympäristötoimien vaikuttavuutta voidaan edistää ottamalla käyttöön uusia teknologioita, mikä mahdollistaa tarkemman ja tehokkaamman resurssien käytön.
3. Kuluttajien osallistaminen ja kasvipohjaisten ruokavalioiden edistäminen: Kuluttajien aktiivinen osallistaminen ja osallistuminen on välttämätöntä ruoan ilmasto- ja ympäristökestävyyden parantamiseksi. Nykyistä kasvipohjaisempia ruokavalioita voidaan edistää informaatio-, normi- ja taloudellisen ohjauksen sekä markkinatoimijoiden vapaaehtoisin keinoin. Maukkaita, terveellisiä ja hinnaltaan kilpailukykyisiä kasvipohjaisia vaihtoehtoja on tuotava paremmin kuluttajien ulottuville eri ruokaympäristöissä.

Ruokatulevaisuudet-tutkimushankkeessa olivat mukana Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto. Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.  

Lähde: Luke