Helsingin yliopiston tutkijoiden uusi tutkimus paljastaa miten samankokoinen luontohaitta voi vaatia jopa tuhatkertaisesti erisuuruisen hyvitysalueen riippuen siitä, missä ja miten luontoa ennallistetaan.
Puron pieni rumpuputki voi estää kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen. Kun putki poistetaan, luonto toipuu usein nopeasti ja varmasti. Karu mäntykangas on toista maata: jätettynä oman onnensa nojaan sen palautuminen voi kestää vuosisatoja.
Tämä ero on yksi ekologisen kompensaation haasteista. Kun rakentaminen tai muu maankäyttö heikentää luontoa jossain, ekologisessa kompensaatiossa haitta korvataan tuottamalla vastaava määrä luontohyötyjä muualla. Koska ennallistaminen on epävarmempaa ja hitaampaa kuin luonnon tuhoaminen, hyvitysalueen täytyy tavallisesti olla heikennysaluetta laajempi. Tätä eroa kuvataan kompensaatiokertoimella. – Useimmissa maissa käytössä on yksi tai muutama kiinteä kerroin kaikille elinympäristöille, avaa tutkimusta johtanut Joel Jalkanen Helsingin yliopistosta.
– Tämä on ongelmallista, sillä elinympäristöt palautuvat niin eri tavoin, että yhden kertoimen käyttö johtaa käytännössä useimmiten luonnon kokonaisheikennykseen, hän jatkaa.
Erot voivat olla tuhatkertaisia
Tutkijat kehittivät uuden vasteisiin perustuvan luontohyötyjen arviointimenetelmän eli REHAB:in (Response-Based Habitat Hectare Assessment of Biodiversity Gains), jossa luontohaittoja ja -hyötyjä arvioidaan elinympäristö- ja toimenpidekohtaisesti. – Menetelmä perustuu siihen, kuinka nopeasti ja kuinka varmasti eri elinympäristöt palautuvat ennallistamisen, hoidon tai passiivisen palautumisen seurauksena. Mitä nopeampi, varmempi ja tehokkaampi toimenpide, sitä pienemmäksi kompensaatiokerroin jää, sanoo suojelubiologian professori Heini Kujala.
Työhön osallistui 111 suomalaista luonto- ja ennallistamisasiantuntijaa, jotka arvioivat 388 Suomessa esiintyvää luontotyyppiä ja 216 erilaista hoito- tai ennallistamistoimenpidettä.
Tuloksena syntyi 346 kompensaatiokerrointa. Ne vaihtelevat välillä 1,3–4 000 luontotyypistä ja toimenpiteestä riippuen. Tutkijoiden laskelmien mukaan yleisesti käytetyt kiinteät kertoimet johtaisivat luonnon heikentymiseen noin 60 prosentissa tapauksista, jos elinympäristöjen erilaisia palautumisnopeuksia ei oteta huomioon.
Menetelmä on jo osa Suomen lainsäädäntöä
REHAB-menetelmä on ehtinyt vaikuttaa ympäristöpolitiikkaan poikkeuksellisen nopeasti: se on sisällytetty Suomen vapaaehtoista ekologista kompensaatiota koskevaan lainsäädäntöön ja sitä on jo hyödynnetty esimerkiksi Vantaan kaupungin kaavoituksessa arvioimaan tarvittavien kompensaatioiden suuruutta.
Menetelmä voi tutkijoiden mukaan olla hyödyksi laajemminkin, esimerkiksi EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanossa ja kehittyvillä luonnonarvomarkkinoilla. Ekologinen kompensaatio ei yksin pysäytä luontokatoa, mutta tarkempi tieto ennallistamisen vaikutuksista auttaa tekemään luonnon kannalta parempia päätöksiä.
Alkuperäinen julkaisu
Jalkanen, J. ym. (2026). Defining ecologically realistic biodiversity offset multipliers with the response-based habitat hectare assessment of biodiversiteetin gains (REHAB). Conservation Science and Practice. DOI: 10.1111/csp2.70355.
Lähde: Helsingin yliopisto
The post Luontohaittaa ei voida hyvittää yhdellä vakiokertoimella – tarvittavat kompensaatiot vaihtelevat jopa tuhatkertaisesti appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.