Suomen metsäkeskus valvoo satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla, että metsien hakkuut on tehty metsälain mukaisesti. Viime vuonna havaittiin 94 epäiltyä metsälakirikkomusta eri puolilla Suomea. Epäiltyjen metsälakirikkomusten määrä on vähentynyt aiemmista vuosista. Vuonna 2020 metsälakirikkomuspäilyjä oli lähes 300, josta määrä on laskenut alle sataan vuosittain. Tehokas valvonta on osaltaan vähentänyt rikkomusten määrää.

Metsäkeskus havaitsee satelliittivalvontamenetelmän avulla hakkuut, joista puunostaja tai metsänomistaja ei ole tehnyt metsälain edellyttämää metsänkäyttöilmoitusta. Valvonnassa paljastuvat myös hakkuut, jotka ovat ulottuneet metsälain erityisen tärkeään elinympäristöön tai lähelle sitä. Erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat esimerkiksi purojen, norojen ja lähteiden lähiympäristöt, tietyt suoelinympäristöt ja rehevät lehtolaikut. Metsäkeskuksen selvittämiä metsälakirikkomusepäilyjä oli viime vuonna kaikkiaan 94, joista 43 tapausta eteni poliisitutkintaan. Valtaosa epäillyistä rikkomuksista oli metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntejä. Alle 20 prosentissa tapauksista epäiltiin hakkuuta erityisen tärkeässä elinympäristössä. Muutamaa rikkomusta epäiltiin myös puunkorjuussa syntyneistä voimakkaista korjuuvaurioista. Havaitut metsälain rikkomusepäilyt johtavat vuosittain sakkorangaistuksiin, mutta usein poliisi keskeyttää tapausten tutkinnan. Viime vuonna sakkorangaistuksia tuomittiin yhteensä kuudesta metsälain vastaisesta hakkuusta. Näissä kaikissa tapauksissa oli kyseessä metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönti.

Metsäkeskus valvoo hakkuita myös ennakoivasti. Ennakoiva valvonta perustuu ennen hakkuuta Metsäkeskukseen tehtävien metsänkäyttöilmoitusten ja paikkatietoaineistojen vertailuihin. Metsänomistajalle ja tiedossa olevalle hakkuun suunnittelijalle lähetetään automaattinen viesti, jos metsänkäyttöilmoitus kohdistuu hakkuussa huomioitavalle erityiskohteelle. Näitä viestejä lähtee vuosittain yli 20 000 kappaletta. Ennakoivaa valvontaa ovat myös ennen hakkuuta tehtävät maastotarkastukset, joita oli viime vuonna noin 450. Tarkastukset kohdistetaan erityisesti kriittisiin paikkoihin, kuten luontokohteiden ja vesistöjen läheisyyteen ulottuviin hakkuisiin. Tarkastusten aikana annetaan metsänomistajille ja metsäalan toimijoille neuvontaa, jolla pystytään ohjaamaan toimintaa kestävään suuntaan. ”Metsälaki ja sen velvoitteet otetaan aiempaa paremmin huomioon jo hakkuiden suunnitteluvaiheessa. Metsäalan toimijat ovat kehittäneet järjestelmiään ja toimintatapojaan. Myös tehokas valvonta ja neuvonta ovat osaltaan vähentäneet rikkomuksia. Viime vuonna Metsäkeskukselle tehtiin yli 150 000 metsänkäyttöilmoitusta hakkuuaikomuksista. Hakkuiden määrään suhteutettuna metsälakirikkomuksia tapahtuu vähän”, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskus pystyy valvomaan entistä tarkemmin puunkorjuun vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuuteen sekä tuottamaan monipuolista luontotietoa. Metsälain valvontatyössä tehdään kohdennettuja tarkastuksia. Pääosa tarkastuksista pohjautuu dronekuvauksiin, joiden yhteydessä kerätään paikkatietoa esimerkiksi säästöpuiden laadusta ja määrästä, maalahopuista, vesistöjen suojavyöhykkeistä ja elinympäristöjen säilymisestä. Metsäkeskus toimittaa tarkastustiedot metsänomistajien lisäksi puunkorjuusta vastanneelle metsäammattilaiselle ja organisaatioiden laatuvastaaville. Metsäalan toimijat voivat hyödyntää tietoja omassa laatutyössään ja huomioida jatkossa luontoarvot entistä paremmin puunkorjuussa.

Lähde: Metsäkeskus

The post Metsälakirikkomukset ovat vähentyneet – yleisin rike on metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönti appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.