Metsäsektori esittää alalle kasvuohjelmaa

MTK, Metsäteollisuus ry, Paperiliitto, Sahateollisuus ja Teollisuusliitto esittävät maan hallitukselle Metsäsektorin kasvuohjelman käynnistämistä työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Ohjelman tavoitteena tulisi olla kestävän kasvun vauhdittaminen johdonmukaisesti ja ennustettavasti. Järjestöt luovuttivat kasvuohjelman elinkeinoministeri Wille Rydmanille tiistaina 19. joulukuuta. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma tunnistaa metsätalouden eri ulottuvuudet monipuolisesti metsätalouteen ja siihen perustuvien teollisuuden alojen osalta. Haasteena on se, miten näitä viedään johdonmukaisesti eteenpäin niin, että metsätalouden ja teollisuuden on mahdollista kasvaa kestävästi.

Uusiutuvaan, kotimaiseen raaka-aineeseen perustuvaa teollisuutta tarvitaan, kun siirrytään kohti puhtaampaa maailmaa. Kannattavan metsätalouden ja teollisuuden mahdollistamat puuhun perustuvat ratkaisut tuovat hyvinvointia laaja-alaisesti Suomeen. Näin ollen teollisuudelle kilpailukykyisestä ja metsänomistajille aktiiviseen metsänhoitoon kannustavasta toimintaympäristöstä pidetään huolta, jotta Suomi voi olla jatkossakin kokoaan suurempi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Suotuisa investointiympäristön on tärkeä niin teollisuudelle kuin metsänomistajille, jotta ala kasvaa ja kehittyy, ja sitä kautta myös kannustimet pitkäjänteiseen metsänhoitoon säilyvät vahvoina. Metsien kestävä käyttö sekä metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat tärkeä osa jokapäiväistä toimintaa niin metsänomistajille kuin metsä- ja sahateollisuudelle. Kasvavat ja terveet metsät tuottavat uusiutuvaa raaka-ainetta, jolla voidaan korvata fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia toimintoja ja tuotteita. Lisäksi kasvavat metsät toimivat tärkeinä hiilinieluina.

MTK:n, Metsäteollisuuden, Paperiliiton, Sahateollisuuden ja Teollisuusliiton mielestä uudessa Metsäsektorin kasvuohjelmassa keskeisinä toimenpiteinä ja tavoitteina tulisi olla:

1. Varmistetaan metsien elinvoima, hyvä kasvu ja puun saatavuus kaikessa päätöksenteossa.
2. Huolehditaan kustannuskilpailukyvystä poikkihallinnollisesti niin, että teollisuuden kustannuskilpailukyky ei heikkene verrattuna verrokkimaihin poliittisin päätöksin.
3. Edistetään puupohjaisten tuotteiden tutkimus- ja innovaatiotoimintaa TKI-rahoituksella.
4. Panostetaan metsäsektoriin liittyvään osaamiseen ja koulutukseen kaikilla koulutustasoilla sekä huolehditaan työvoiman saatavuudesta.
5. Panostetaan poikkihallinnolliseen EU-vaikuttamiseen niin, että puun saatavuus ja kilpailukyky metsäsektorilla paranevat.
6. Huomioidaan logistiikassa ja liikenneväylissä entistä johdonmukaisemmin metsätalouden tarpeet.

Kasvuohjelmassa elinkeino- ja teollisuuspolitiikan toimenpiteet olisivat koottuna yhteen kokonaisuuteen. Kasvuohjelma tukisi myös laaja-alaisen teollisuuspoliittisen strategian tukemista. Kokonaisvaltainen ohjelma vaatisi saumatonta yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa – unohtamatta tutkimustahoja, joilla on monipuolista ymmärrystä kilpailukyvystä. Luonnollisesti julkisen sektorin tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä ohjelmassa koko metsäarvoketjun kanssa. Metsät ja niihin kytkeytyvät teollisuuden alat toivovat päätöksenteolta ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Metsässä muutokset ovat kvartaalien sijaan pitkien kehityskaarien tulosta, ja investoinnit tehdään yksittäisten suhdannevaihteluiden sijaan vuosikymmeniksi. Käynnistettävän kasvuohjelman tulisi olla ylivaalikautinen ohjelmakokonaisuus, jotta päätöksenteon kautta tulevaa epävarmuutta voitaisiin minimoida. Lisäksi olisi tehotonta tehdä jokaisen vaalikaudessa koko ohjelma alusta asti uudestaan, vaan ennemmin nojata hyvin valmisteltuun työhön ja tehdä pienempiä päivitystöitä matkan varrella.

Lähde: Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry